Pitkäaikaisen superfosfaattilannoituksen vaikutus kivennäismaiden fosforitilaan: I Epäorgaanisen fosforin fraktiomuutokset

Surface soil samples were collected from 16 P fertilization trials before onset of the experiments and after seven years of cultivation. The changes in the inorganic P fractions were investigated in plots amended annually with 0, 30 or 60 kg of P ha-1. In the clay soils, cultivation without P fertilization depleted the NH4F-extractable and NaOH-extractable P reserves by 22—69 kg ha-1 ; in the coarser soils, the respective depletion was 8—140 kg ha-1. H2S04-soluble P decreased in seven soils by 16—34 kg ha-1. In the plots amended totally with 210 or 420 kg of P ha-1, on the other hand, these P fractions increased by 24—174 and 46—368 kg ha-1, respectively. The higher the P dressing was, the more the added P tended to accumulate in the fluoride-soluble form as compared to the alkali-soluble form.Tutkimuksessa selvitettiin muokkauskerroksen epäorgaanisissa fosforivaroissa tapahtuneita muutoksia pitkäaikaisessa kenttäkokeessa. Maanäytteet oli koottu Maatalouden Tutkimuskeskuksen eri tutkimusasemilla olleista 16 fosforilannoituskokeesta ruuduilta, joita oli viljelty seitsemän vuotta ilman fosforilannoitusta tai joille oli vuosittain annettu 30 tai 60 kg P:a ha-1 superfosfaattina. Vertailunäytteet oli otettu koekentiltä ennen kokeiden perustamista. Rinnakkaisnäytteiden suuren hajonnan vuoksi käsittelyjen väliset erot eivät aina olleet tilastollisesti merkitseviä. Voitiin kuitenkin arvioida, että raudan ja aluminiumin sitomaksi oletetut fosforireservit vähenivät lannoittamattomissa savimaissa 22—69 ja karkeammissa kivennäismaissa 8—140 kg ha-1. Kalsiumin sitomat varat pienenivät seitsemässä maassa 16—34 kg. Lannoitetuissa koeruuduissa oli yleensä havaittavissa fosforin kertymistä raudan ja aluminiumin sitomaan fraktioon: pienemmän lannoitemäärän (yhteensä 210 kg) aiheuttama kertymä hehtaaria kohti oli savimaissa 33—109 ja suuremman (yhteensä 420 kg) 75—225 kg. Vastaavat muutokset karkeampien kivennäismaiden fosforivaroissa olivat 2—174 ja 46—368 kg. Mitä suurempia lannoitemäärät olivat, sitä suurempi osa maahan kertyneestä fosforista näytti pidättyneen aluminiumin sitomaan fraktioon