Suomalaisten kivennäismaiden haponneutralointikapasiteetti

The acid-neutralizing capacity (ANC) was determined graphically from curves obtained in HCI titration (at a constant ionic strength I = 0.1) and was expressed as a quantity of acid (meq kg-1) needed to reduce the soil pH to 3.8. The relationship between ANC3.8 g and soil characteristics was studied statistically. In 84 soil samples, ANC3.8 ranged from 12 to 184 meq kg-1. The average ANC3.8 was highest in the heavy clay soils and lowest in the non-clay soils, but the differences between the various textural soil groups were not significant. In all soil groups the initial pHCaCl2 was relatively the most important factor explaining the variation in ANC3.8. Organic C was also a significant variable; this was considered to indicate the importance of cation exchange reactions of organic matter in acid-buffering. With the exception of heavy clay soils, oxalate-soluble Al significantly explained the variation in ANC3.8, suggesting that dissolution of Al hydroxides acted as a sink for H+ ions and contributed to the neutralizing capacity at the reference pH of 3.8.Laboratoriokoe tehtiin Etelä- ja Keski-Suomesta kerätyillä 84 maanäytteellä, joista 15 luokiteltiin aitosaveksi, 41 hiesu- tai hietasaveksi, 20 hiesuksi ja 8 hiedaksi. Ilmakuivista maista otettiin 5 g:n eriä, joihin lisättiin 50 ml titrausliuosta, jossa oli 0, 0.3, 0.6, 0.9, 1.2 tai 1.5 mekv HCl:ää. Jokaisen titrausliuoksen ionivahvuus (I) oli säädetty KCl:llä 0.1:ksi. Neljän päivän reaktioajan jälkeen suspensioiden pH mitattiin ja mittaustuloksista piirrettiin käyrä, jossa pH esitettiin happolisäyksen (mekv kg-1 maata) funktiona. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) ratkaistiin graafisesti ja ilmoitettiin happomääränä (mekv kg-1), joka tarvittiin laskemaan maan pH 3.8:aan. Tutkituissa näytteissä ANC3.8 vaihteli 12—184 mekv kg-1. Keskimääräinen neutralointikapasiteetti oli suurin (76 mekv kg-1) aitosavissa, seuraavaksi suurin (69 mekv kg-1) hiesu- ja hietasavissa ja pienin (64 mekv kg-1) hiesu- ja hietamaiden muodostamassa ryhmässä. Maalajiryhmien väliset erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Koko aineistossa neutralointikapasiteetti ei korreloinut saveksen pitoisuuden kanssa. Saves-% ei myöskään ollut tilastollisesti merkittävä selittäjä regressioyhtälöissä, joilla pyrittiin kuvaamaan ANC3.8:n ja maan ominaisuuksien välistä suhdetta. Voimakkaimmin ANC3.8 riippui maan alkuperäisestä pH:sta. Orgaanisen hiilen pitoisuus oli merkittävä selittäjä kaikissa maalajiryhmissä, minkä katsottiin olevan osoitus orgaanisen aineksen kationinvaihtoreaktioiden merkityksestä hapon puskuroinnissa. Aitosavien ryhmää lukuunottamatta oksalaattiuuttoinen AI oli kolmas merkitsevästi ANC3.8:n vaihtelua selittävä tekijä. Tämä viittaa siihen, että Alhydroksidien liukenemiseen perustuva puskurointimekanismi alkaa tuntuvasti vaikuttaa neutralointikapasiteetin arvoon, kun referenssi-pH:ksi on valittu 3.8