Ammoniumnitraatin vaikutus maan magnesiumin ja lannoituksena annetun magnesiumin uuttuvuuteen kahdeksasta kivennäismaasta

Eight mineral soils (pH(CaCl2) 4.6—6.1, clay 4—65 %, org. C 1.9—5.7 %) were treated with ammonium nitrate and magnesium sulphate solutions adding 0, 20 or 40 mg mineral N and 0 or 4 mg Mg per 100 g soil. The soils were incubated for seven weeks at a constant temperatureof 20°C and a 25 % moisture level. After incubation, the exchangeable Mg was extracted with 1 M neutral ammonium acetate. The exchangeable magnesium content seemed to increase in some soils and to decrease in other soils with increasing ammonium nitrate amounts. The applied magnesium was fixed in a non-exchangeable form, especially at the highest ammonium nitrate level, in two clay soils taken from the rapakivi area of south-eastern Finland. In the other soils all applied magnesium was exchangeable irrespective of the amount of ammonium nitrate.Muhituskokeena tehdyn tutkimuksenmaat oli otettu viljeltyjen maiden muokkauskerroksesta eri puolilta Suomea. Maa n:o, Maalaji ja Kunta: 1 Karkea hieta Ruukki, 2 Karkea hieta Mikkeli mlk, 3 Hieno hieta Toholampi, 5 Hiesusavi Laukaa, 6 Hietasavi Anjalankoski, 7 Hietasavi Vantaa, 8 Hiesusavi Anjalankoski 9 Aitosavi Jokioinen. Laboratoriossa kuivia ja jauhettuja maita lannoitettiin ammoniumnitraatti- ja magnesiumsulfaattiliuoksilla niin, että 100 g kohti maata lisättiin seuraavat määrät typpeä (N) ja magnesiumia(Mg): N0Mg0 Ilman N, N0Mg1, Ilman N + 4 mg Mg (n. 80kg/ha), N1Mg0 20 mg N (n. 400kg/ha), N1Mg1 20 mg N + 4 mg Mg, N2Mg0 40 mg N, N2Mg1 40 mg N + 4 mg Mg. Maat kostutettiin (25 % kosteus) ja niitä muhitettiin 20 °C vakiolämpötilassa seitsemän viikkoa. Ammoniumnitraatin lisääminen aiheutti muutamissa maissa (1,2 ja5) lievän vaihtuvan magnesiumin määrän lisääntymisen mahdollisesti kemiallisen rapautumisen seurauksena (Taulukko). Toisissa maissa vaihtuvan magnesiumin määrä näytti vähenevän vilkastuneen pieneliötoiminnan aiheuttaman biologisen pidättymisen vuoksi. Kaakkois-Suomen rapakivialueelta otetuissa savimaissa (6 ja 8) osa lannoituksena annetusta magnesiumista näytti pidättyvän vaihtumattomaan muotoon. Biologisen pidättymisen lisäksi maassa näyttäisi tapahtuvan kemiallista pidättymistä vaikealiukoisiksi yhdisteiksi. Useimmissa koemaissa lannoituksena lisätty magnesium oli kaikki vaihtuvana, siis kasveille käyttökelpoisena, ammoniumnitraatin määrästä riippumatta. Aikaisemmin tämän tutkimuksen mailla tehdyssä astiakokeessa raiheinä otti vain pienenosan lannoituksena annetusta magnesiumista juuri niillä mailla, joilla tässä muhituskokeessa todettiin magnesiumin pidättymistä vaihtumattomaksi. Raiheinä kykeni ottamaan vaihtumatontakin magnesiumia