Formaldehydillä käsitellyn urean hajoaminen ja hyväksikäyttö in vitro -olosuhteissa

Urea was treated with different levels of formaldehyde (HCHO). The HCHO percentages, on a weight basis, were 0(F0), 0.25 (F0.25) 0.50 (F0.50), 0.75 (F0.75), 1.0 (F1.0), 1.5 (F1.5), 2.0 (F2.0), 3.0 (F3.0) and 5.0(F5.0). Twenty milligrams of urea was incubated for 5 hours in 40 ml of sheep rumen fluid-buffer solution (1:1) together with 1.5 grams of substrate. The substrate consisted of vacuum-dried and milled feeds: barley (25 %), molassed beet pulp (25 %) and NaOH-treated straw (50 %). The feeds and urea were used in the same proportions as in the diet of the sheep which yielded the rumen fluid for incubation. Treatment with HCHO decreased hydrolysis of urea to ammonia. The ammonia concentration in contents offer mentors 2 hours after the start of incubation had a highly significant (P < 0.001) negative correlation (r = -0.976, n = 72) with the HCHO treatment level. Microbial protein synthesis was calculated from tungstic acid - sulphuric acid precipitation. Synthesis of protein, expressed as grams of nitrogen per 100 grams fermented organic matter was highest when F1.5-F3.0 urea was used. Treatment with more than 3 % of HCHO decreased the number of protozoa and the general activity of the microbes, thus decreasing fermentation of organic matter and lowering the yield of microbial protein. When F1.5 urea was used, the total yield (mg protein/hr) was significantly higher than with untreated urea, but the results obtained with F1.5 urea did not differ significantly from those with F0.75 or F2.0 urea.Tutkimuksessa selvitettiin formaldehydi (HCHO)-käsittelyjen vaikutusta urean hajoamiseen ja ureatypen hyväksikäyttöön. Formaldehydi-tasot olivat 0 % (F0), 0.25 % (F0.25), 0.5 % (F0.5), 0.75 % (F0.75), 1.0 % (F1.0), 1.5 % (F1.5), 2.0 % (F2.0), 3.0 % (F3.0) and 5.0 % (F5.0) formaldehydiä painoprosentteina. Urea (20 mg) inkuboitiin yhdessä rehusubstraatin (1.5 g) kanssa. Rehusubstraatti muodostui vakuumi-kuivatusta ja analyysimyllyllä jauhetusta ohrasta (25 %), melassileikkeestä (25 %) ja kuivalipeöidystä oljesta (50 %). Inkubointi suoritettiin pötsineste-puskuriliuos (1:1) -seoksessa (40 ml) ja inkubaatioajan pituus oli viisi tuntia. Käytetyt rehut ja niiden keskinäiset suhteet vastasivat tarkasti ruokintaa, jota käytettiin lampaille, joilta pötsineste otettiin inkubaatiota varten. Formaldehydi-käsittely vähensi urean hajoamista ammoniakiksi. Fermentorin sisällöstä kahden tunnin kuluttua inkubaation alusta mitatun ammoniakinmäärän ja HCHO-käsittelytason välillä oli merkitsevä (P < 0.001), negatiivinen (r = -0.976, n = 72) korrelaatio. Mikrobiproteiinisynteesi analysoitiin wolframaatti-rikkihappo-saostuksen avulla. Fermentoitunutta orgaanista ainetta kohti laskettuna synteesi oli suurin, kun käytettiin F1.5-, F2.0- jaF3.0-ureaa. Kolmen prosentin formaldehydi-käsittelystä lähtien formaldehydi alensi alkueläinten lukumäärää, käymisen voimakkuutta ja orgaanisen aineen sulavuutta inkubaation aikana. Kokonaisproteiinisynteesi (mg proteiinia/ hr) oli merkitsevästi (P < 0.01) suurempi käsittelemättömällä urealla saatuun synteesiin verrattuna, kun käytettiin F1.5-ureaa. Tällä urealla saadut tulokset eivät poikenneet merkitsevästi F0.75- ja F2.0-urealla saaduista proteiinisynteesin arvoista