Viljelytoimenpiteiden ja kasvutekijöiden vaikutus kylvövuoden sinimailasen kasvuun

The investigation of seeding year Lucerne stand development and yield formation pattern was carried out at the University of Helsinki in Viikki in 1973—74. The management techniques studied were the number of cuttings and the density of stand establishment. The variety used was Danish Isis-Daenfeldt. The maximum DM yield was obtained from a seeding rate of 20 kg/ha. The maximum DM yield produced under the favourable growing conditions in 1973 was 5. 7 tons/ha and under the less favourable conditions in 1974 3.3 tons/ha. No more than two cuts in the year of seeding are recommended. The radiation used by lucerne was 0.3—0.5 %of the total radiation reaching the surface. A 10% decrease in radiation in 1974 resulted in a 50 % decrease in photosynthetic activity mainly due to differences in temperature and overabundant precipitation. The optimum LAI was obtained from seedingrates ≥5 kg/ha. From seeding to emergence a temperature sum of 120 °C is needed and from seeding to flowering a sum of 800°C. From cutting to the next flowering a sum of 600— 700°C is needed. Three cuts provided forage 6.3 % units more digestible than two cuts. Root carbohydrate levels suggest that the last cut should not be made later than mid-August.Helsingin yliopistonkasvinviljelytieteen laitoksella tutkittiin vuosina 1973—74 niittojen ja kylvötiheyden vaikutusta sinimailasen kylvövuoden sadonmuodostukseen sekä kasvun ja kehityksen suhdetta tärkeimpiin kasvutekijöihin kasvukauden eri ajankohtina. Tutkimuksesta voidaan vetää seuraavat johtopäätökset. Korkein kuiva-ainesato saatiin kylvösiemenmäärällä 20 kg/ha. Suotuisan kasvukauden 1973 kylvövuoden kuiva-ainesato oli 5.7 tn/ha, kolean ja sateisen kasvukauden 1974 3.3 tn/ha.Sinimailasnurmen yhteyttämistehokkuus oli 0.3—0.5 % pinta-alalle tulleesta kokonaissäteilystä. Pilvisenä kesänä 1974 saatiin 10 % vähemmän säteilyä kuin 1973.Kun yhteyttämistehokkuus oliv. 1974lähes 50 % vähemmän kuin 1973, sadonmenetys on täytynyt johtua ensisijassa alemmista keskilämpötiloista ja haitallisen suurista sademääristä. Tehokas yhteyttämispinta saavutettiin siemenmäärällä 5 kg/ha kylvövuoden syksyllä. Kylvöstä taimettumiseen tarvittiin 120°C ja kylvöstä kukkimiseen 800°C. Niitosta kukkimiseen tarvittiin 600—700°C lämpösumma. Kylvövuoden sinimailasen juuriston vararavintovarat osoittavat, että sinimailanen voidaan niittää vain kahdesti, viimeisen niiton tapahtuessa elokuun puolivälissä