Rehun seleenipitoisuuden vaikutuksista kananmunien ja kanan elimistön seleenipitoisuuteen

An investigation was made into the effects of barleys with varying levels of selenium, and of sodium selenite, on the selenium content of organs in laying hens (blood, spleen, breast muscle, liver, kidney, lung, heart, gizzard and ovary) and in the yolks and whites of their eggs. The results indicated that grain Se affects the Se level of organs far more than sodium selenite supplementation. The Se concentrations of feed and organs correlate logarithmically, and blood Se in hen is the most reliable indicator of the Se level in other organs. It was typically observed that while variations in grain Se caused similar changes in the Se level of both egg yolk and white, sodium selenite primarily affected the yolk Se level. This contrasting effect is similar to that found in earlier published reports.Tutkimuksessa ruokittiin kuutta 15 kanan ryhmää 28 vrk:n ajan rehulla joiden Se pitoisuudet olivat: I 0.06 mg/kg II 0.1 mg/kg III 0.5 mg/kg IV 0.7 mg/kg V 0.06 mg/kg + 1.2 mg Na2 mg Na3SeO3:na VI 0.06 mg/kg + 2 mg Na2SeO3:n /kg. Ruokinnan aikana ryhmien II —IV munien Se-pitoisuudet kohosivat alkutasostaan 85 ±36 ug/kg kuiva-ainetta, ryhmällä II 160 ± 26 ug/kg, ryhmällä III 493 ± 68 Mg/kg ja ryhmällä IV 588 ±22 ug/kg. Sekä keltuaisen että valkuaisen Se-taso nousi. Ryhmissä V VI nousi pääasiassa vain keltuaisten Se-pitoisuudet koko munien Se-pitoisuuksien ollessa 28 vrk:n kuluttua 222 ± 57 ug/kg ja 312 ± 77 ug/kg. 28 vrk:n kuluttua teurastettiin joka ryhmästä 6 kanaa. Kanojen veren, pernan, maksan, munuaisten, keuhkojen, munasarjojen, rintalihasten, lihasmahan ja sydämen Se- pitoisuuset määritettiin. Rehun Se-pitoisuuden todettiin vaikuttavan tilastollisesti vakavasti merkitsevästi tutkittujen elinten Se-pitoisuuksiin. Veren Se-pitoisuus kuvasti parhaiten kanan Se-pitoisuutta. Eri elinten Se-pitoisuudet korreloivat keskenään. Viljan Se vaikutti natrium-seleniittiä voimakkaammin elimistön Se-pitoisuuteen. Koejakson loputtua ryhmien IV ja VI kanat siirrettiin ruokinnalle 1. Tällöin todettiin ryhmällä IV munien Se-pitoisuudessa aluksi jyrkkä lasku. Se-pitoisuus kohosi 7 vrk:n kuluttua lähelle alkutasoaan ja laski sitten loivasti. Ryhmällä VI lasku oli tasainen