Maissi säilörehun raaka-aineena II. Säilöntöaineena käytetyn Viherhapon ja urean vaikutus pötsin käymistapahtumiin ja säilörehun rehuarvoon

The rumen fermentations and N-balances of rumen fistulated sheep were studied on diets of silages treated with urea and acid preservative. The digestibilities and feeding values of the silages were also calculated. The experiment was performed according to 5 x 5 Latin-square design. The digestibilities were determined by total collection the collection period lasting seven days. The rumen samples were taken on the last two days during the collection periods before and 1.5, 3.0, 4.5 and 6.0 hours after feeding. Besides the silages the animals received mineral mixture and water ad libitum. Urea or acid treatment had no effect (P > 0.05) on the consumption of silage DM. The consumption ranged from 1.7 to 1.9 kg DM/100 kg liveweight. Urea did not have a clear effect on the VFA production in the rumen. It tended, however, to decrease the proportions of C3 and C4—C5 acids in the rumen. Acid preservative decreased the production of VFA and the proportion of C3-acid (P 0.05) were found between the energy values, which varied between 0,12—0.14 f.u./kg of silage. There were no differences in the N-balances of the animals on different diets. The balances were positive on all diets.Tutkimuksen toisessa osassa pyrittiin selvittämään säilöntäaineena käytetyn urean ja Viherhapon vaikutusta pötsikäymiseen säilörehudieeteillä sekä vaikutusta maissisäilörehujen rehuarvoon. Lisäksi määritettiin eläinten typpitase eri ruokinnoilla. Koekaaviona oli 5 x 5 latinalainen neliö ja säilörehujen sulavuus määritettiin kokonaiskeruumenetelmällä keruukauden ollessa 7 päivää. Pötsinäytteet otettiin keruukauden kahtena viimeisenä päivänä ennen ja 1.5, 3.0, 4.5 ja 6.0 tuntia jälkeen ruokinnan. Koe-eläimet olivat pötsifistelöityjä pässejä, jotka säilörehujen lisäksi saivat kivennäisseosta ja vettä vapaasti. Urea tai Viherhappo eivät vaikuttaneet säilörehujen maittavuuteen. Keskimäärin pässit söivät 1.7—1.9 kg säilörehun kuiva-ainetta 100 elopainokiloa kohti. Käytettäessä Viherhappoa VFA-määrä pötsissä ja C3-happojen osuus mooliprosentteina kokonais-VFA:sta alenivat (P < 0,05). Urea alensi C3 – ja C4 - C5-happojen osuutta pötsinesteessä joskaan muutos ei ollut aina selvä 1.5—6.0 tuntia ruokinnan jälkeen. Ureaa sisältävillä ruokinnoilla pötsin NH3-taso oli hyvin korkea. Ilmeisesti 14 päivän maittavuus- ja siirtokausi ei ollut riittävä totutukseen urea-ruokinnalle, kun siirryttiin eri urea-ruokinnoille koekaavion mukaan. Rehujen välillä ei ollut selviä eroja sulavuudessa. Raakarasvan sulavuus oli korkein 0.5 % urealla käsitellyssä rehussa ja typettömien uuteaineiden sulavuus Viherhapolla säilötyssä rehussa. Säilörehujen ry-arvot vaihtelivat 0.12 0.14 ry/kg. Urean lisäys kohotti säilörehujen srv-pitoisuuden 170—180 g srv/ry (0.5 % ureaa) ja 220 g srv/ry (1.0 % ureaa). Urea tai Viherhappo eivät vaikuttaneet eläinten typpitaseeseen. Säilörehujen srv-sisältö olisi riittänyt ilman ureaakin täyttämään lampaan srv-tarpeen ylläpitotasolla