Rikkakasvien kasvu viljakasvustossa

The weeds in this study consisted mainly of Chenopodium album, Stellaria media, Viola arvensis, Polygonum convolvulus, P. aviculare and P. lapathifolium. Increasing cereal seed rates reduced the numbers, individual weights and total yields of the most abundant species, Chenopodium album. The decreases in plant weight and total yield of the weeds were very steep when the cereal seed rate was raised from 25 to 200 kg/ha. Increases in the seeding rate reduced the total yields of weeds rather than their numbers. The effect of the cereal on weeds became apparent as soon as heading of the cereal was complete and was further enhanced by prolonged competition. Added nitrogen raised the weed yields at cereal seed rates of 25—100 kg/ha but reduced them at higher seed rates. Nitrogen also raised the yield and individual plant weight of C. album. Cereal seed rate did not affect the nitrogen, phosphorus, potassium, calcium and magnesium contents of the weeds grown among the crop. Due to larger total weed yields, however, the amounts of these nutrients in the weeds were higher in sparse than in dense cereal populations.Tutkimuksissa selvitettiin vuosina 1966—68 viljan kylvömäärän ja typpilannoituksen vaikutusta rikkakasvien kasvuun. Pääosan rikkakasvustosta muodostivat jauhosavikka, pihatähtimö, pelto-orvokki, sekä kierto-, piha- ja ukontatar. Viljan kylvömäärän lisääminen vähensi rikkakasvien lukumäärää, keskimääräistä yksilönpainoa ja kokonaissatoa sekä yksittäisistä lajeista jauhosavikan yksilönpainoa ja satoa. Yksilönpaino ja kokonaissato alenivat erittäin jyrkästi kylvömäärän noustessa 25 kg:sta 200 kg:aan. Normaali kylvömäärä vähentää siis jo tehokkaasti rikkakasvien satoa. Kylvömäärän lisääminen alensi suhteellisesti enemmän rikkakasvien satoa kuin niiden lukumäärää. Viljakasvuston vaikutus rikkakasveihin näkyi jo viljan ollessa tähkällä ja ilmeni sitä selvempänä, mitä kauemmin kilpailu jatkui. Typpilannoitus kohotti rikkakasvien satoa viljan kylvömäärän ollessa 25—100 kg/ha. Sitä tiheämmissä viljakasvustoissa se alensi rikkakasvisatoa. Typpilannoitus kohotti myös jauhosavikan yksilönpainoa ja satoa. Viljan kylvömäärä ei vaikuttanut rikkakasvien typpi-, fosfori-, kalium-, kalsium- ja magnesiumpitoisuuksiin. Sadon määrästä johtui, että rikkakasvit kuitenkin sisälsivät näitä alkuaineita runsaammin harvassa kuin tiheässä viljakasvustossa