Koboltti-nikkeli suhteesta viljelysmaissa

Tutkimuksessa on käsitelty koboltin ja nikkelin kokonaismäärien suhdetta viljelysmaissa. Aineistona on ollut paikallisten koekenttien maanäytteitä, yhteensä 375 kpl eri puolilta maata, spektrografisesti analysoituina. On todettu, että koboltin ja nikkelin suhde (piirr. 1.), joka on primäärisesti riippuvainen maalajin alkuperästä, vaihtelee kussakin maalajiryhmässä suhteellisen vähän (taul. 1, piirr. 2). Aito- ja liejusavissa tämä suhde on pienin, n. 0.5. Koboltin ja nikkelin suhde on niinikään riippuvainen jonkin verran maan happamuudesta etenkin turvemaissa (piirr. 3 ). Tarkkaillen näiden hivenmetallien suhdetta maassa voitaneen arvostella koboltin määrää ja riittoisuutta hivenravinteena. Yleensä kobolttia on suhteellisesti vähiten eloperäisissä maissa ja hienojakoisissa kivennäismaissa