Vehnän kvaliteettijalostuksesta ja sen tuloksista Suomessa

Yhteenvetona edellä esitetystä voidaan mainita seuraavaa: Syysvehnästä on maassamme käytettävissä, kotimaisen kasvinjalostustyön tuloksena, lajikkeita (Varma, Olympia, Vakka), jotka leivontaominaisuuksiltaan (Olympia, Vakka) ja jauhatusominaisuuksiltaan (Varma, Vakka) täyttävät varsin tai erittäin korkeat vaatimukset. Syysvehnän aikainen tuleentuminen on omiaan varmistamaan sadon laadun hyvyyden, lakoutuneisuus ja loppukesän sateisuus saattaa sitä vaarantaa. Varmalla ja Olympialla on tiettyjä viljelybiologisia heikkouksia, jotka rajoittavat niiden viljelyä; Vakkaan kiinnitetään toiveita. Syysvehnän jalostustyössä vaativat vehnän jauhatusominaisuudet osakseen ilmeisesti entistä suurempaa huomiota. Kevätvehnästä on käytettävissä olevalla lajikevalikoimalla sen laatutaso pidettävissä tyydyttävällä korkeudella. Kotimaisessa jalostustyössä on varsin edullisesti onnistuttu yhdistämään sovelias aikaisuus ja hyvät leivontaominaisuudet (B tai lähes A luokka). Ruotsalaisilla jalosteilla on, niiden monien edullisten viljelyominaisuuksien ohessa suhteellinen myöhäisyys haittana, nimenomaan kvaliteettituotantoa ajatellen. Kevätvehnän viljelyssä meillä on kiinnitettävä erityistä huomiota lajikkeitten aikaisuuteen, ja kullekin viljelyalueelle on koetettava saada aikaisuuden puolesta soveliaat lajikkeet. Vehnän lajiketilanne on meillä nykyisin sellainen, että sääsuhteiltaan normaalisina ja normaalista edullisempina kesinä voimme itse tuottaa laadultaan tyydyttävän vehnäviljan. Sääsuhteiltaan epäedulliset kesät (koleus, sateisuus, hallaisuus ym.) vaikuttavat erityisesti kevätvehnän kvaliteettiin. Tästä syystä ja syysvehnän suhteellisen runsaan satoisuuden vuoksi olisi erityisesti syysvehnän viljelyä lisättävä. Vehnälajikkeittemme suhteellisen korkea kvaliteettitaso on tärkeätä ottaa huomioon pyrittäessä vehnäntuotannossa omavaraisuutta kohti ja järjestettäessä vehnäviljan tuontia ulkomailta. Vehnän hyvällä kvaliteetilla on huomattava kansantaloudellinen merkitys