Influence of EU policy on agricultural nutrient losses and the state of receiving surface waters in Finland

In Finland, the first large-scale efforts to control nutrient loading from agriculture got under way with the introduction of the EU Agri-Environmental Program in 1995. We examined whether these efforts have decreased agricultural nutrient losses and improved the quality of receiving waters. To do so we used monitoring data on fluxes of nutrients and total suspended solids in agricultural catchments in 19902004 and on the water quality of agriculturally loaded rivers, lakes and estuaries in 19902005. No clear reduction in loading or improvement in water quality was detected. Hydrological fluctuations do not seem to have eclipsed the effects of the measures taken, since there was no systematic pattern in runoff in the period studied. The apparent inefficiency of the measures taken may be due to the large nutrient reserves of the soil, which slowed down nutrient reductions within the period studied. Simultaneous changes in agricultural production (e.g. regional specialisation) and in climate may also have counteracted the effects of agri-environmental measures. The actions to reduce agricultural loading might have been more successful had they focused specifically on the areas and actions that contribute most to the current loading.;Maataloudestamme peräisin olevan ravinnekuormanvähentäminen aloitettiin laaja-alaisesti vuonna 1995, jolloin Suomessa käynnistettiin EU:n maatalouden ympäristöohjelma. Tässä tutkimuksessa selvitettiin valtakunnallisten seuranta-aineistojen perusteella, onko maatalouden ravinnekuorma ja maatalouden kuormittamien jokien, järvien ja rannikkovesien tila muuttunut verrattaessa kautta 19901994 kausiin 19951999 ja 20002004. Yksiselitteistä kuormituksen vähentymistä ei havaittu. Eräillä alueilla ammoniumtypen ja kiintoaineen kulkeuma vähentyi, mutta vastaavasti liuenneen fosforin kuorma nousi. Myös vastaanottavien vesien tila pysyi pääosin ennallaan. Jos maatalouden vesiensuojelutoimet olisi kohdennettu kaikkein kuormittavimmille alueille, niiden teho olisi ehkä ollut parempi. Toisaalta maatalousmaan suuret ravinnevarat hidastavat kuormituksen vähenemistä. Vuodesta toiseen voimakkaasti vaihtelevat hydrologiset olot vaikeuttavat maatalouden toimien vaikutusten havaitsemista seuranta-aineistoissa. Muutokset hydrologiassa eivät kuitenkaan selittäneet vähäistä muutosta maataloudesta peräisin olevassa kuormassa. Maataloustuotannon keskittyminen ja erikoistuminen samoin kuin ilmaston muutos ovat voineet vähentää ympäristötoimien vaikutusta