Apparent ileal digestibility of amino acids and metabolisable energy value in grains for broilers

Using ileal digestible amino acids in feed optimising will intensify feed protein utilizing and decrease nitrogen excretion to the environment. The study determined the apparent ileal digestibility (AID) coefficients of amino acids in barley, wheat, oats, triticale, maize, and dehulled oats in the diets of 180 Ross broiler chickens (aged 2435 days). The birds were fed semi-purified diets that contained grain as the sole protein source and chromium-mordanted straw as an indigestible marker. The AID coefficients of the nutrients were assessed using the slaughter technique, and the apparent metabolisable energy (AME) was determined using total excreta collection. The ileal digestibility of the dry matter and organic matter were the highest in maize. The AME of maize was higher than that of other cereals. The ileal digestibility of crude protein was higher in wheat than that in barley, oats and dehulled oats. The AME of wheat was similar to that of barley and oats but lower than that of triticale and dehulled oats. The amino acid AID was highest in wheat (0.86) and triticale (0.85) and lowest in oats (0.79) and barley 0.77). The average amino acid AID was 0.81 in dehulled oats. The threonine AID was the same in all tested ingredients. The lysine, methionine, and cystine AID coefficients were 0.81, 0.79, and 0.71 respectively for barley; 0.86, 0.84, and 0.38 respectively for oats; 0.87, 0.86, and 0.53 respectively for dehulled oats; 0.84, 0.90, and 0.66 respectively for maize; 0.89, 0.88, and 0.77 respectively for triticale; and 0.87, 0.85, and 0.71 respectively for wheat. Results indicated that AME values of domestic grains (barley, oats and wheat) are in the same level. Especially, low AME value of wheat needs further investigation.;Aminohappojen ohutsuolisulavuuteen perustuvavalkuaisarvojärjestelmä tarkentaa siipikarjan rehusuunnittelua. Se vähentää valkuaisen yliruokintaa ja typpipäästöjä. Tutkimuksessa selvitettiin ohran, vehnän, kauran, ruisvehnän, maissin ja kuoritun kauran aminohappojen näennäinen ohutsuolisulavuus 180 Ross-broilereilla (ikä 2435 päivää). Linnut ruokittiin puolipuhdistetuilla rehuilla, joissa vilja oli ainoa valkuaisen lähde. Ravintoaineiden näennäinen ohutsuolisulavuus määritettiin teurastustekniikalla ja näennäinen muuntokelpoinen energia kokonaiskeruulla. Maissin kuiva-aineen ja orgaanisen aineen ohutsuolisulavuus oli korkein. Myös maissin näennäinen muuntokelpoinen energia-arvo oli korkein. Raakaproteiinin ohutsuolisulavuus oli korkeampi vehnässä kuin ohrassa, kaurassa ja kuoritussa kaurassa. Vehnän näennäinen muuntokelpoinen energia-arvo oli sama kuin ohran ja kauran, mutta alhaisempi kuin ruisvehnän ja kuoritun kauran. Vehnän ja ruisvehnän aminohappojen ohutsuolisulavuudet olivat korkeimmat ja kauran ja ohran alhaisimmat. Treoniinin aminohappojen ohutsuolisulavuus oli sama kaikissa viljoissa. Lysiinin, metioniin ja kystiinin näennäinen ohutsuolisulavuus oli 0,81, 0,79 ja 0,71 ohrassa, 0,86, 0,84 ja 0,38 kaurassa, 0,87, 0,86 ja 0,53 kuoritussa kaurassa, 0,84, 0,90 ja 0,66 maississa, 0,89, 0,88 ja 0,77 ruisvehnässä sekä 0,87, 0,85 ja 0,71 vehnässä. Kokeen tulokset osoittivat, että kotimaisten viljojen, ohran, kauran ja vehnän, muuntokelpoiset energia-arvot ovat samalla tasolla. Erityisesti vehnän matalan energia-arvon varmentaminen vaatii lisäselvityksiä