Yield formation of spring rye at high latitudes with reference to seeding rate and plant growth regulation

Aspects of crop physiology and agronomy of spring rye were evaluated at Viikki Experimental Farm, University of Helsinki in 1996-1998 to get baseline information on its potential as a novel cereal crop in southern Finland.The German spring rye cultivar Ovid was fertilized with 80 kg N ha-1. Seeding rates were 300,500 and 700 viable seeds m-2. Chlormequat chloride (CCC)was sprayed at the two-node stage of the main shoot and its effects on lodging and yield formation were studied. Various traits were assessed that characterised tiller and main shoot growth and productivity, growth duration and plant stand structure.Spring rye responded differently over years and among CCC treatments. CCC increased grain yield by about 200 kg ha -1 compared with the control.Spring rye has long straw (130-140 cm)and tended to lodge under heavy rainfall.Thus,grain yield was maximum (ca. 5200 kg ha -1 in 1997)when rainfall was minimum.Partly because high seeding rates enhanced lodging,no seeding rate effects on grain yield were recorded.At 300 seeds m-2, yield formation of both main shoot and tillers was enhanced to compensate for the reduced number of main shoots m-2. Ripening was not delayed at low seeding rates.Grain and hectolitre weights were not affected by seeding rate. Thus,spring rye is a potential crop for Finland if low seeding rates are used.;Kolmivuotisessa kokeessa tutkittiin kylvötiheyden jakasvunsääteiden vaikutusta kevätrukiin satoon Etelä-Suomen kasvuoloissa.Kokeet järjestettiin Helsingin yliopiston Viikin koetilalla.Kylvö tiheydet olivat kokeessa 300,500 tai 700 itävää siementä neliö metrillä, ja kasvustot joko käsiteltiin kasvunsääteellä [klor-mekvattikloridi(CCC)] tai ei.. Tutkittu saksalainen kevätruislajike Ovid oli hyvin pitkä kortinen ja altis lakoontumaan.CCC-käsittely lyhensi kortta ja vähensi lakoontumista vuosina, jolloin runsas sade ei aiheuttanut kasvustojen lähes täydellistä lakoontumista. Keskimäärin CCC-käsittely paransi satoa 200 kg ha -1.Paras kevätruissato (5200 kg ha -1 )saatiin normaalia lämpimämpänä ja vähä sateisempana kasvukautena (1997),vaikka tähkälle tulo oli muihin vuosiin verrattuna enimmillään jopa 12 päivää ja jyväntäyttymisaika kuusi päivää lyhyempi. Kylvö tiheys ei vaikuttanut sadon määrään,vaikka eri kylvö tiheyksillä kasvusto olikin hyvin erilainen. Mitä alhaisempi kylvötiheys,sitä voimakkaammin kasvusto versoi ja sitä enemmän versoista saatiin satoa,mutta myös pääverson sato parani olennaisesti alhaista kylvösiemenmäärää käytettäessä.Tutkimustemme perusteella kevätruista ei ole syytä kylvää tiheämpään kuin 300 siementä neliö metrille,koska pitkä kortisena kevätruis on hyvin laonaltis,ja koska versominen kompensoi muita kevätviljoja paremmin harvan kylvön ilman,että kasvusto tuleentuisi epätasaisesti