Use of individual race results in the estimation of genetic parameters of trotting performance for Finnhorse and Standardbred trotters

The heritability and repeatability for trotting performance traits were estimated from individual race results. Data comprised of records from 1991 to 1995 for 4808 Finnhorses and from 1993 to 1995 for 5869 Standardbred trotters. The statistical model included the additive genetic effect of an animal and two permanent environmental effects, and the fixed effects of sex, age, starting method*starting lane combination, driver and race. The first permanent environmental effect described repeatability over a horses career while the second one characterized repeatability within a racing year. Variance components for three trotting performance traits were estimated by the animal model and the method of restricted maximum likelihood (REML). Heritability and repeatability estimates were moderately high for time at finish (h 2 =0.230.28 and r=0.500.57), moderate for ranking within a race (h 2 =0.12 and r=0.25) and low for earnings (h 2 =0.050.09 and r=0.150.18). Time at finish seemed to be the most usable measure of trotting performance because of its wide information substance. However, time at finish does not take into account records of disqualified horses or of those which did not finish, but use of earnings, either from individual race results or preferably from annual records, is one possible way to consider records of such horses.;Vuonna 1996 käynnistyneen projektin tarkoituksena oli kehittää eläinmalli-BLUP -menetelmään perustuva ravihevosten jalostusarvostelusysteemi. Lähtökohtana oli kilpailukohtaisten tulosten tarjoama mahdollisuus määritellä entistä tarkempi tuloksia kuvaava tilastollinen malli, jonka avulla hevosia pystytään vertaamaan kilpailukohtaisesti. Ensisijaisena vertailuryhmänä olisivat kaikki samaan lähtöön osallistuvathevoset, eli ne, joita vastaan hevonen kilpailee. Tutkimuksessa määritettiin tilastollinen malli ja perinnölliset tunnusluvut kilpailukohtaisille tuloksille. Tarkastelun kohteena oli kolme ravikilpailumenestystä mittaavaa tekijää: kokonaisaika, sijoitus ja voittosumma. Analyyseissä olivat mukana tulokset Vermon keskusradalta ja Etelä-Suomen maakuntaradoilta. Suomenhevosten osalta aineisto (SH) käsitti vuodet 19911995 ja sisälsi 81 643 kilpailukohtaista tulosta 4808 eläimeltä. Lämminveristen hevosten aineisto (LV) jouduttiin laskentateknisistä syistä rajaamaan vuosiin 19931995, käsittäen 74 855 tulosta 5869 eläimeltä. Sukulaisuudet otettiin huomioon kolmen sukupolven ajalta. Käyttökelpoisen tilastollisen mallin todettiin sisältävän seuraavat kiinteät ympäristötekijät: sukupuoli, ikä, ohjastaja, lähetystapa-lähtörata ja lähtö. Ohjastajan vaikutus oletettiin kiinteäksi, ajokokemuksen mukaan luokitelluksi tekijäksi. Ohjastajaa testattiin myös satunnaistekijänä tällöin mallin avulla oli kuitenkin vaikea erottaa ohjastajan ja pysyvän ympäristötekijän vaikutukset toisistaan. Lähetystapa ja lähtörata yhdistettiin yhdeksi tekijäksi, koska auto- ja tasoituslähdöittäin lähtöratojen ratkaisut olivat erilaiset. Kiinteä lähtötekijä, joka koostui päivämäärästä, raviradasta ja lähdön numerosta, johtaa eläinten vertailuun kunkin lähdön sisällä, jolloin erillistä juostavan matkan pituutta kuvaavaa tekijää ei tarvittu. Lisäksi tilastollinen malli sisälsi eläimen jalostusarvoa kuvaavan termin sekä eläimen ei-perinnöllistä vaikutusta kuvaavan tekijän. Tämä ns. pysyvä ympäristö-tekijä jaettiin kahteen osaan: ensimmäinen kuvaa kilpailutulosten toistuvuutta hevosen koko uran ajalta, toinen kunkin kilpailuvuoden sisällä. Kun pysyvä ympäristötekijä jaettiin kahteen eri osaan, mallin selitysaste parani. Molemmilla roduilla kokonaisajan (SH h 2 =0,23 LV h 2 =0,28), sijoituksen (SH ja LV h 2 =0,12) ja voittosumman (SH h 2 =0,05 ja LV h 2 =0,09) periytymisasteet vaihtelivat alhaisesta kohtalaiseen. Kokonaisaikaa voidaan pitää monipuolisimpana kilpailumenestyksen mittana, koska se kertoo sekä hevosten järjestyksen että niiden väliset erot. Sijoitus kertoo ainoastaan hevosten järjestyksen, kun taas voittosumma asettaa samanarvoisiksi kaikki ne hevoset, jotka eivät ole saaneet rahapalkintoja. Toisaalta hylättyjen ja keskeyttäneiden hevosten huomioiminen jalostus-arvostelussa on tärkeää, sillä niiden huomiotta jättäminen vääristää jalostusarvoja. Eräs ratkaisuvaihtoehto olisi kokonaisajan ja voittosumman käyttäminen samanaikaisesti jalostusarvostelussa