Opiskelu ja työelämä journalistin ammattiin sosiaalistajina Työkokemukseen perustuva vertailu: tulokkaat, vakiintuvat ja konkarit

Tämä artikkeli tarkastelee suomalaista journalistista kulttuuria siitä näkökulmasta, miten toimittajakunta tulkitsee toimittajan yhteiskunnallista roolia ja eettisiä periaatteita. Teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyy ammatillisen sosiaalistumisen käsite ja toimittajien uravaiheita jäsentävä tutkimus. Artikkelissa avataan erityisesti sitä, millaisia käsityksiä tuottavat kaksi ammatillisen sosiaalistumisen keskeistä ympäristöä: koulutus ja työelämä. Vertailemme lisäksi suomalaisen journalistisen kentän sisältä kolmea erilaista työkokemuksen määrään perustuvaa ryhmää: tulokkaita (vain vähän tai ei lainkaan työkokemusta), vakiintuvia (alle 15 vuotta kokemusta) ja konkareita (yli 15 vuotta kokemusta). Tulokkaat toimivat koulutuksen ja vakiintuvat sekä konkarit työelämän kontekstissa. Artikkeli perustuu kahden kyselytutkimusaineiston (N=631) määrälliseen analyysiin. Tulosten mukaan toimittajan tehtäviin ja etiikkaan liittyvistä kysymyksistä ollaan varsin yksimielisiä. Suomalaisen journalismin kentällä etenkin moraalis-eettinen itseymmärrys on yhtenäinen ja sitä ohjaavat jaetut ideaalit. Jotakin vaihtelua toki on: selkeimmät erot nousevat esiin alalle opiskelevien ja työelämässä jo olevien toimittajien välille – ei niinkään työkokemukseen perustuvien ryhmien välille. Työelämä näyttäytyy siten ammatillista yhtenäisyyttä tuottavana sosiaalistumisen kontekstina, jossa korostuu toimittajan rooli yhteiskunnallisena raportoijana. Koulutuksen kontekstissa eli opiskelijoiden vastauksissa sen sijaan korostuvat toimittajan työn aktiiviset ja vaikuttavat tehtävät