Tietoyhteiskunta ja -sodankäynti; asioiden ja ihmisten johtamisen integraatio

Artikkelin johdannossa todetaan, että "Tässä artikkelissa etsitään lähtökohtia suomalaisen upseerin tiedontarpeeseen 2000-luvulla. Lähtökohtana voisi ajatella, että suomalainen upseeri hallitsee kyllä taktiikkansa, mutta kuinka on ihmissuhteiden, tunnelmien, ymmärryksen ja tuen taitojen kanssa. Mistä upseeri saa puhua ja mikä on sopivaa puhetta vakavasti otettavana ammatillisuuden lähtökohtana?" Kirjoittaja tarkastelee johdannossa lisäksi muun muassa yhteiskunnan muutosta, tietotulvaa, arvosumua ja niiden vaikutuksia sekä suurten ikäluokkien päätösvaltaa ja perintöä. Toisessa luvussa tuodaan tarkasteluun vahva jääkärien perintö Suomen asevoimien muodostumiselle sekä muun muassa upseerien kansainvälistymisen aiheuttamat haasteet. Seuraavassa luvussa valotetaan tietoyhteiskunnan erityispiirteitä sekä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin tietosodankäyntiä.Neljännessä luvussa, "Suomalaisen upseerin tiedontarve 2000-luvulla", käsitellään tieteellisen yhteisön tarpeita, teknisen koulutuksen tarvetta ja tutkimuksen haasteita sekä tulevaisuuden sotilastutkimusta laadullisena tutkimuksena. Yhteenvedossa muun muassa todetaan, että " Erityisen tärkeäksi inhimillisten tekijöiden tarkasteleminen tulee tietosodankäynnissä ja strategisen iskun uhkamallissa, jossa sodan ja rauhan rajanveto on mahdotonta.