Suomen puolustuskyky ja erityisesti taistelujoukkojen tila maaliskuussa v 1940

Artikkelissa tarkastellaan yksityiskohtaisesti arvioiden puolustuskykyä, käsitellen ensimmäisessä luvussa taistelujoukkojen tilaa. Aluksi käsitellään operatiivisen tilanteen kehitystä . Rintamatilanteet käsitellään erikseen Pohjois-Suomessa, Laatokan-karjalassa, Karjalan kannaksella ja itäisellä Suomenlahdella. Lisäksi omina osionaan käsitellään rannikon joukkoja ja ilmapuolustusjoukkoja. Tekstiä havainnollistetaan karttapiirroksin.Luvun toisessa osassa käsitellään lyhyesti joukkojen vahvuudet ja kunto, jakaen ne taisteluun sitoutuneisiin joukkoihin ja reserveihin. Reservit on edelleen jaettu joukkojen reserveihin ja Päämajan omiin reserveihin. Tämän jälkeen tarkasteluun otetaan käyttömateriaali. Taisteluvälineissä selvitetään erikseen aseistuksen ja ampumatarvikkeiden tilanne. Lisäksi esitetään muutamia havaintoja talous-, lääkintä- , eläinlääkintä- ja kuljetusvälinehuollosta sekä pioneeri ja viestimateriaalin tilanteesta. Lopuksi tarkasteluun otetaan maasto- ja linnoittamiskysymykset sekä kyseisen vuodenajan vaikutus. Yhdistelmässä kiteytetään esimerkiksi Karjalan kannaksen tilanne seuraavasti: "Karjan kannaksella oli molemminpuolinen sodan painopiste. Täällä pystyivät venäläiset maaston ahtaudesta riippumatta kehittelemään voimakkaita massahyökkäyksiä. Joukkomme sopeutuivat aukottoman rintaman puolustustaisteluihin varsin nopeasti ja tehokkaasti."Artikkelin toisessa luvussa tarkastellaan puolustuskyvyn muita tekijöitä ja niiden tilaa, käsitellen henkilöstön, asetuksen ja ampumatarvikkeiden sekä muun materiaali täydennysmahdollisuuksia. Lisäksi tarkastelussa on sotataloudellinen tilanne, kotiseudun väestön kestokyky ja ulkopoliittinen tilanne. Artikkeli päättyy loppupäätelmiin