Puna-armeijan tykistö ja sen taisteluohjesääntö vertailun valossa

Artikkelin johdannossa todetaan, että vertailevan käsittelyn painopiste on tykistöllisissä pääperiaatteissa ja niiden soveltamiseen käytännössä. Vertailua tehdään sekä suomalaiseen että muiden maiden tykistöihin. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan tykistön taistelukäytön periaatteita, ottaen esille muun muassa perusteet, joille tykistön hyväksikäyttö taistelussa pohjautuu ja tykistön tehtävät taistelussa. Kirjoittaja kiinnittää huomionsa muun muassa siihen, että taisteluohjesäännössä ei keskitetyn tulenkäytön edellytyksenä todeta olevan myös keskitetyn johtamisen. Toisessa luvussa käsitellään tykistön organisaatiota ja esitellään seikkaperäisesti venäläisen tykistön organisaatio ja osin myös tykistöryhmien käyttöperiaatteita. Vertailua tehdään viittauksin Ranskan, Saksan, Englannin ja Italian armeijan tykistöön. Kolmannessa luvussa käsitellään hallintoa, ryhmitystä ja komentosuhteita. Siinä todetaan muun muassa, että puna-armeijan tykistö jaetaan ohjesäännössä jalkaväkeä tukevaan tykistöryhmään ja kaukotoimintaryhmään. Ohjesäännön erikoisuutena tuodaan esille luku "Poliittinen toiminta", jota ei esiinny muiden maiden ohjesäännöissä. Artikkelin loppuosassa käsitellään tykistötulen eri muotoja, marssia, levittäytymistä taistelua varten, kohtaamistaistelua sekä hyökkäystä ja puolustusta liikuntasodassa ja asemasodassa. Viimeisessä luvussa tarkastellaan tykistön toimintaa vuoristossa, metsässä, asutuilla paikkakunnilla, talvella ja yöllä. Johtopäätöksissään kirjoittaja esittää oman epäilynsä siitä onko puna-armeijan päällystö sillä tasolla, jota sen oma taisteluohjesääntö edellyttää