Tämä kirjoitus on yritys ajatella Hannah Arendtin innoittamana sitä, kuinka hyvin ajattelumme pysyy valmistamamme maailman kyydissä. Mitä ajattelu oikeastaan on ja mitä ehtoja siihen liittyy? Ennen kuin voimme yrittää vastata näihin kysymyksiin, meidän on yritettävä ymmärtää niitä perusaktiviteetteja, jotka ehdollistavat meitä ihmisinä, ja miten nämä aktiviteetit toteutuvat nykyisessä ympäristössämme
Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen mahtui iloisia kohtaamisia, kriittistä keskustelua, ajankohtais...
Yhteiskuntateoriassa aletaan vasta haparoiden etsiä vastauksia kysymyksiin, jotka arkitodellisuudess...
Dosentti Eero Rauhala valotti artikkelissaan ”Voisivatko fyysikotkin ymmärtää fenomenologiaa?” (Tiet...
Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tu...
Koneiden on vuoroin pelätty, vuoroin toivottu syrjäyttävän ihmiskäsin tehdyn työn. Viime aikoina tek...
Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja
Markus J. Rantala ja Osmo Tammisalo ovat Tieteessä tapahtuu -lehdessä 5/2003 hyökänneet poikkeuksell...
Tässä artikkelissa minulla on tarkoituksena pohtia neurotieteiden, tieteellisen realismin ja teismin...
Sosiaalitieteet ovat tällä hetkellä vaiheessa, jossa suhtautuminen evoluutioteoriaan määritellään uu...
Bioenergialle ja raaka-aineiden kierrättämiselle ei ole vaihtoehtoja, mikäli ihminen haluaa säilyttä...
Hahmottelen ennustamista tieteessä, käyttäen esimerkkeinä hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa. Sana tied...
Arvostamani professori Kari Enqvistin kolumni tekoälystä, monen nykyään tärkeäksi kokemasta tai arvi...
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Evoluutioteoriasta puhuttaessa viitataan yleisimmin biologiassa vallalla olevaan käsitykseen, jolla ...
Osmo Tammisalo kommentoi Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2002 puheenvuorossaan ”Sosiobiologia ei kons...
Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen mahtui iloisia kohtaamisia, kriittistä keskustelua, ajankohtais...
Yhteiskuntateoriassa aletaan vasta haparoiden etsiä vastauksia kysymyksiin, jotka arkitodellisuudess...
Dosentti Eero Rauhala valotti artikkelissaan ”Voisivatko fyysikotkin ymmärtää fenomenologiaa?” (Tiet...
Ajassamme on nähtävissä merkkejä akateemista kulttuuria koskevista muutoksista, jotka vaikuttavat tu...
Koneiden on vuoroin pelätty, vuoroin toivottu syrjäyttävän ihmiskäsin tehdyn työn. Viime aikoina tek...
Kirjoitus on osa "Elämän peruskysymykset – Anssi Peräkylän 60-vuotisjuhlakirja" –kirja
Markus J. Rantala ja Osmo Tammisalo ovat Tieteessä tapahtuu -lehdessä 5/2003 hyökänneet poikkeuksell...
Tässä artikkelissa minulla on tarkoituksena pohtia neurotieteiden, tieteellisen realismin ja teismin...
Sosiaalitieteet ovat tällä hetkellä vaiheessa, jossa suhtautuminen evoluutioteoriaan määritellään uu...
Bioenergialle ja raaka-aineiden kierrättämiselle ei ole vaihtoehtoja, mikäli ihminen haluaa säilyttä...
Hahmottelen ennustamista tieteessä, käyttäen esimerkkeinä hiukkasfysiikkaa ja kosmologiaa. Sana tied...
Arvostamani professori Kari Enqvistin kolumni tekoälystä, monen nykyään tärkeäksi kokemasta tai arvi...
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Evoluutioteoriasta puhuttaessa viitataan yleisimmin biologiassa vallalla olevaan käsitykseen, jolla ...
Osmo Tammisalo kommentoi Tieteessä tapahtuu -lehdessä 8/2002 puheenvuorossaan ”Sosiobiologia ei kons...
Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamiseen mahtui iloisia kohtaamisia, kriittistä keskustelua, ajankohtais...
Yhteiskuntateoriassa aletaan vasta haparoiden etsiä vastauksia kysymyksiin, jotka arkitodellisuudess...
Dosentti Eero Rauhala valotti artikkelissaan ”Voisivatko fyysikotkin ymmärtää fenomenologiaa?” (Tiet...