Psykologisten ominaisuuksien mittareita käytetään apuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi masennuslääkekokeissa käytetään psykologisia mittareita lääkkeiden tehokkuuden arvioinnissa. Monien työnhakijoiden soveltuvuutta puolestaan arvioidaan persoonallisuusmittareilla. Mittareita hyödyntävät päätöksentekijät ovat ajan hengen mukaisesti kiinnostuneita siitä, miten koneoppiminen muuttaa näitä mittareita. Mitä uutta koneoppiminen tuo psykologisten ominaisuuksien mittaamiseen? Mitkä vanhat ongelmat ovat jatkossakin ajankohtaisia
Lääketieteen peruskoulutus on arvioitu Suomessa ensi kertaa. Kansainvälisen arviointiryhmän tärkein ...
Viime aikoina on tiedotusvälineissä – jälleen kerran – väännetty kättä psykoanalyysin tieteellisyyde...
Kun puhumme koronakriisistä, emme puhu vain mikrobiologiasta, virologiasta, epidemiologiasta, sairau...
Arvostamani professori Kari Enqvistin kolumni tekoälystä, monen nykyään tärkeäksi kokemasta tai arvi...
Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle...
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Yritän tässä kirjoituksessa selvittää, voiko evoluution huomioon ottaminen valaista psykofyysistä on...
Kansalaisaloite raiskauslainsäädännön muuttamisesta suostumusperustaiseksi on edennyt eduskuntaan, j...
Tässä kirjoituksessa kerron ajatuksiani psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimukseen liittyvis...
Koronatestitulos on negatiivinen, mutta infektion yleisoireet eivät hellitä. Lääkäri pohtii ääneen, ...
Artikkelissa tarkastellaan muutoksen toteamisen, yleistämisen ja analysoimisen ongelmia. Tutkimuksen...
”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen ka...
Nettiterapiaan voi ohjata kaikkialta Suomesta lääkärin lähetteellä. Lähetteen voi kirjoittaa niin ju...
”Kun katselee aikuiskasvatustutkimusta, vaikkapa opinnäytetöitä, havaitsee helposti paradigmaattisen...
”Lukukokemus ei riipu ainoastaan kirjasta, vaan lukijan kyvystä ymmärtää ja siitä, mitä hänessä itse...
Lääketieteen peruskoulutus on arvioitu Suomessa ensi kertaa. Kansainvälisen arviointiryhmän tärkein ...
Viime aikoina on tiedotusvälineissä – jälleen kerran – väännetty kättä psykoanalyysin tieteellisyyde...
Kun puhumme koronakriisistä, emme puhu vain mikrobiologiasta, virologiasta, epidemiologiasta, sairau...
Arvostamani professori Kari Enqvistin kolumni tekoälystä, monen nykyään tärkeäksi kokemasta tai arvi...
Puheenvuoromme käsittelee kirjallisuustieteen menetelmien ja näkökulmien esille tuomista laajemmalle...
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttanut erityisesti nuorten lukiolaisten ja yliopisto-opiskelijoi...
Yritän tässä kirjoituksessa selvittää, voiko evoluution huomioon ottaminen valaista psykofyysistä on...
Kansalaisaloite raiskauslainsäädännön muuttamisesta suostumusperustaiseksi on edennyt eduskuntaan, j...
Tässä kirjoituksessa kerron ajatuksiani psyykkisen kehityksen ja hyvinvoinnin tutkimukseen liittyvis...
Koronatestitulos on negatiivinen, mutta infektion yleisoireet eivät hellitä. Lääkäri pohtii ääneen, ...
Artikkelissa tarkastellaan muutoksen toteamisen, yleistämisen ja analysoimisen ongelmia. Tutkimuksen...
”Liha- vai kasvisruoka” on kysymys, josta on hyvä lähteä liikkeelle. Mutta kriittisen monilajisen ka...
Nettiterapiaan voi ohjata kaikkialta Suomesta lääkärin lähetteellä. Lähetteen voi kirjoittaa niin ju...
”Kun katselee aikuiskasvatustutkimusta, vaikkapa opinnäytetöitä, havaitsee helposti paradigmaattisen...
”Lukukokemus ei riipu ainoastaan kirjasta, vaan lukijan kyvystä ymmärtää ja siitä, mitä hänessä itse...
Lääketieteen peruskoulutus on arvioitu Suomessa ensi kertaa. Kansainvälisen arviointiryhmän tärkein ...
Viime aikoina on tiedotusvälineissä – jälleen kerran – väännetty kättä psykoanalyysin tieteellisyyde...
Kun puhumme koronakriisistä, emme puhu vain mikrobiologiasta, virologiasta, epidemiologiasta, sairau...