Valtioneuvosto teki syyskuun alussa merkittävän ja kauaskantoisen päätöksen, jonka mukaan julkisia tutkimus- ja kehittämisvaroja lisätään vuosittain puolella miljardilla markalla siten, että valtion varoista rahoitettava tutkimuspanos on vuonna 1999 1,5 miljardia aiemmin suunniteltua suurempi. Tämä merkitsee peräti neljänneksen kasvua julkisiin tutkimusmenoihin. Kun yksityisen sektorin odotetaan toimivan samalla tavoin, voisi tutkimusrahoituksemme kaiken kaikkiaan olla mainittuna vuonna kolmisen miljardia nykyistä korkeammalla tasolla. Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus kansantuotteesta nousisi 2,9 prosenttiin, mikä lähentelisi tuon suhdeluvun maailmanennätystä
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa huhtikuussa 1984 pidetty esitelmä. Siin...
Suojaväri on tutkielma kuvataiteilijuuden tulkinnanvaraisuudesta, ongelmakohdista sekä ammattilaisuu...
Maamme tieteellinen tutkimus ja sen järjestelyt ovat olleet jo usean vuoden ajan suuressa murroksess...
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelissä on nyt toiminut kolmetoista vu...
Yliopistouran valitsevat ne, jotka haluavat tutkia ja tuottaa tietoa. Sen jakaminen opiskelijoiden, ...
Kandidaatin opinnäytteeni yhdistää itselleni uusia ja jo opittuja tekniikoita. Sovellan aik...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...
Suomessa on ylpeilty tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyn BKT-osuuden korkeasta tasosta. Luku o...
Lomaketta lomakkeen perään, raporttia raportin päälle, kokousta kokouksen jälkeen ja kello lähenee j...
Keskustarakenteessa julkisen ulkotilan muodostumiseen vaikuttavat ympäröivät rakennukset, maastonmuo...
Tutkimuseettinen neuvottelukunta havaitsi viime tammikuussa päättyneellä kaudella, että eettisten ky...
Byrokraatti pyrkii pääsääntöisesti maksimoimaan alaisuudessaan toimivan yksikön budjetin. Tällä teor...
Valtioneuvoston hyväksymä petusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunni...
Tiede on moniulotteinen ja -tasoinen järjestelmä, josta kaikki sitä tarkastelevat tavoittavat vain j...
Tutkimustieto on edelleen yhteistä omaisuutta. Klassiset yliopistoihanteet ovat ensisijaisen tärkeit...
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa huhtikuussa 1984 pidetty esitelmä. Siin...
Suojaväri on tutkielma kuvataiteilijuuden tulkinnanvaraisuudesta, ongelmakohdista sekä ammattilaisuu...
Maamme tieteellinen tutkimus ja sen järjestelyt ovat olleet jo usean vuoden ajan suuressa murroksess...
Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Mikkelissä on nyt toiminut kolmetoista vu...
Yliopistouran valitsevat ne, jotka haluavat tutkia ja tuottaa tietoa. Sen jakaminen opiskelijoiden, ...
Kandidaatin opinnäytteeni yhdistää itselleni uusia ja jo opittuja tekniikoita. Sovellan aik...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...
Suomessa on ylpeilty tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetyn BKT-osuuden korkeasta tasosta. Luku o...
Lomaketta lomakkeen perään, raporttia raportin päälle, kokousta kokouksen jälkeen ja kello lähenee j...
Keskustarakenteessa julkisen ulkotilan muodostumiseen vaikuttavat ympäröivät rakennukset, maastonmuo...
Tutkimuseettinen neuvottelukunta havaitsi viime tammikuussa päättyneellä kaudella, että eettisten ky...
Byrokraatti pyrkii pääsääntöisesti maksimoimaan alaisuudessaan toimivan yksikön budjetin. Tällä teor...
Valtioneuvoston hyväksymä petusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunni...
Tiede on moniulotteinen ja -tasoinen järjestelmä, josta kaikki sitä tarkastelevat tavoittavat vain j...
Tutkimustieto on edelleen yhteistä omaisuutta. Klassiset yliopistoihanteet ovat ensisijaisen tärkeit...
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa huhtikuussa 1984 pidetty esitelmä. Siin...
Suojaväri on tutkielma kuvataiteilijuuden tulkinnanvaraisuudesta, ongelmakohdista sekä ammattilaisuu...
Maamme tieteellinen tutkimus ja sen järjestelyt ovat olleet jo usean vuoden ajan suuressa murroksess...