Kansallinen identiteetti Ruotsissa ja Suomessa 1600–1700-luvuilla

Jonas Nordin Tukholman yliopiston historian instituutista julkaisi vuonna 2000 laajan väitöskirjan Ett fattigt men fritt folk Ruotsin kansallisesta identiteetistä 1600- ja 1700-luvuilla. Hän pyrki selvittämään, millaiseksi kansallinen identiteetti eli kansallistietoisuus Ruotsissa kehittyi suurvalta-aikana ja vapaudenajalla (1660–1772). Hänen työnsä liittyy siten oleellisesti – ja jossakin määrin haastavasti – kansainväliseen nationalismin tutkimukseen, sillä 1900-luvun lopulla vallitseva modernin nationalismin tutkimussuunta kielsi kansallisen ajattelun kontinuiteetin keskiajalta tai uuden ajan alusta lähtien ja väitti nationalismin syntyneen vasta Ranskan vallankumouksen ja industrialismin aikakausilla. Nordin osoittaa ruotsalaisten 1600- ja 1700-luvulla pohtineen paljon kansan omaa kuvaa ja ruotsalaisuutta, ja hän ottaa kantaa modernin nationalismin teesejä ja liikaa teoreettisuutta vastaan