Kokonaiskustannusmalli ei lisää kustannuksia

Tieteessä tapahtuu -lehden viime numeroissa on käyty keskustelua tutkimusbyrokratian vähentämisestä ja kokonaiskustannusmallin vaikutuksista (Wilhelmsson ja Björkroth, 3/2011, sekä Pelkonen ja Kolu, 6/2011). Kirjoituksessa esitetyistä tavoitteista on helppo olla yhtä mieltä: kaikkien osapuolten tavoitteena tulisi olla se, että mahdollisimman suuri osa tutkimukseen käytettävistä varoista ja tutkijoiden työajasta olisi käytettävissä itse tutkimustyöhön