Pohjanmaan jätinkirkot ovat Pohjois-Euroopan suurimpia kivikautisia monumentteja. Viime vuonna käynnistyneessä arkeoastronomisessa projektissa on mitattu niiden suuntaukset suhteessa tärkeisiin aurinkopäiviin. Valtaosassa suurimmista jätinkirkoissa havaittiin merkitseviä aurinkosuuntauksia. Tulos voi auttaa tämän muinaisjäännösryhmän luonteen selvittämisessä. Jätinkirkkojen esimerkki osoittaa, että arkeoastronomisia tuloksia voidaan käyttää täydentämään arkeologisten tutkimusten luomaa kuvaa myös Suomen muinaisjäännöksistä
Pohjoismainen epidemiologian ja rekisteritutkimuksen konferenssi Reykjavíkissä 15.–16.6.201
Artikkelin tarkoituksena on osittaa, että puolustusvoimissa saatua koulutusta ei pitäisi jättää huom...
Artikkelissa analysoidaan osallisuuden rakenteellisia taloudellisia ehtoja ja esteitä työelämäss...
Artikkeli on dosentti, valtiotieteen tohtori J. Suomen pitämä esitelmä Suomen Sotatieteellisen Seura...
Viimeisimpien maanviljelyn alkua käsittelevien julkaisujen mukaan Suomen vanhimmat viljojen siitepöl...
Aktiivisen vanhenemisen sijaan on tärkeämpää kiinnittää huomiota ikääntyneiden toimijuuden vahvistum...
Bei den 1937—39 durchgeführten Feldversuchen an der Pflanzenbau-Versuchsstation von Satakunta zeigte...
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran kevätkokouksessa maaliskuussa 2000 pidetty ja sen jälkee...
Suomen Sotatieteellisen Seuran kahdeksannen kunniajäsenen, jalkaväenkenraalin Kustaa Anders Tapolan...
Johdannossa kuvataan tilanteen kehittymistä yleisemmin Karjalan kannaksella Viipurinlahden tarkastel...
Lyhyessä artikkelissa tarkastellaan Mannerheimin johtajapersoonan erityispiirteitä. Tahdonlujuus oli...
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pidettiin pitkään koko kansakuntaa yhdistävänä menestystarinana....
Aleksis Kiveä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yksinäytöksinen Kihlaus on ollut kompastuskivi koh...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...
Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ...
Pohjoismainen epidemiologian ja rekisteritutkimuksen konferenssi Reykjavíkissä 15.–16.6.201
Artikkelin tarkoituksena on osittaa, että puolustusvoimissa saatua koulutusta ei pitäisi jättää huom...
Artikkelissa analysoidaan osallisuuden rakenteellisia taloudellisia ehtoja ja esteitä työelämäss...
Artikkeli on dosentti, valtiotieteen tohtori J. Suomen pitämä esitelmä Suomen Sotatieteellisen Seura...
Viimeisimpien maanviljelyn alkua käsittelevien julkaisujen mukaan Suomen vanhimmat viljojen siitepöl...
Aktiivisen vanhenemisen sijaan on tärkeämpää kiinnittää huomiota ikääntyneiden toimijuuden vahvistum...
Bei den 1937—39 durchgeführten Feldversuchen an der Pflanzenbau-Versuchsstation von Satakunta zeigte...
Artikkeli on Suomen Sotatieteellisen Seuran kevätkokouksessa maaliskuussa 2000 pidetty ja sen jälkee...
Suomen Sotatieteellisen Seuran kahdeksannen kunniajäsenen, jalkaväenkenraalin Kustaa Anders Tapolan...
Johdannossa kuvataan tilanteen kehittymistä yleisemmin Karjalan kannaksella Viipurinlahden tarkastel...
Lyhyessä artikkelissa tarkastellaan Mannerheimin johtajapersoonan erityispiirteitä. Tahdonlujuus oli...
Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pidettiin pitkään koko kansakuntaa yhdistävänä menestystarinana....
Aleksis Kiveä koskevassa tutkimuskirjallisuudessa yksinäytöksinen Kihlaus on ollut kompastuskivi koh...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja käsittelee muun muassa katsauksessa tulevan juhlavuoden...
Teollisuustyöväestä tuli 1800-luvun lopun Suomessa ensimmäinen suuri väestöryhmä, jonka elämässä työ...
Pohjoismainen epidemiologian ja rekisteritutkimuksen konferenssi Reykjavíkissä 15.–16.6.201
Artikkelin tarkoituksena on osittaa, että puolustusvoimissa saatua koulutusta ei pitäisi jättää huom...
Artikkelissa analysoidaan osallisuuden rakenteellisia taloudellisia ehtoja ja esteitä työelämäss...