Suomen tiedepolitiikassa tapahtui vuonna 1969 merkittävä muutos. Tuolloin lakkautettiin vuonna 1949 perustettu ”vanha” Suomen Akatemia ja sen nimi annettiin uudistetulle valtion tieteellisten toimikuntien järjestelmälle. Uudistus oli tieteemme historiassa poikkeuksellinen, mutta loppujen lopuksi oli kysymys vain jumiutuneen tilanteen purkamisesta. Suomalaiseen tieteeseen oli syntynyt 20 vuoden aikana paljon erilaisia kehityspaineita, mutta uudistuspyrkimykset olivat törmänneet tulppaan, jonka muodosti muusta tiedejärjestelmästä erillinen Suomen Akatemia
Antti Kujala, Neukkujen taskussa? Kekkonen, suomalaiset puolueet ja Neuvostoliitto 1956–1971. Tammi ...
Svinhufvud ja Paasikivi asettuivat kumpikin tavallaan tukemaan sitä parlamentaaris-demokraattista va...
Kosti Huuhkan muistokirjoitus Kosti Huuhkan muistoa hallitsee mielikuva perinpohjaisesta asiantuntem...
Tiedeakatemiajaosto perustettiin Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta -nimisenä Suomalaisen Tiedeakat...
Suomessa tieteen harjoittajien ja valtiovallan yhteistyö toimii poikkeuksellisella tavalla. Opetusmi...
Tiedevirkamiehet arvioitavaksi! Kovaa peliä Suomen tiede-elämässä Helsingin yliopisto Kuopioon? Tiet...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja eversti K. J. Mikolan tervehdyspuhe aloitti seuran 50-v...
Tiedepolitiikan ensisijainen tehtävä on turvata tieteen vapaus. Perustutkimus tuottaa parhaimmat tul...
Tiedeakatemioistamme vanhin, eli vuonna 1838 perustettu Suomen Tiedeseura, on usean vuoden ajan järj...
Jo 1960-luvulta lähtien tieteidenvälisyyttä on julistettu, vaadittu ja juhlittu korkean koulutuksen ...
Tieteelliset tuotokset ja palvelut – nykyistä taloudellista puhetapaa käyttääkseni – ovat hyviä esim...
Tieteen etiikka ei ole paljastusten moraalia, se ei ole skandaalien etiikkaa eikä sensaatioiden sive...
Sivistys ei ole kapean eliitin etuoikeus. Suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus on se, että korkean ...
Koulujen tilasuunnittelusta on käyty viime aikoina julkista keskustelua monenlaisista tulokulmista. ...
Meillä kaikilla on toiveita, monilla myös pelkoja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa ei ...
Antti Kujala, Neukkujen taskussa? Kekkonen, suomalaiset puolueet ja Neuvostoliitto 1956–1971. Tammi ...
Svinhufvud ja Paasikivi asettuivat kumpikin tavallaan tukemaan sitä parlamentaaris-demokraattista va...
Kosti Huuhkan muistokirjoitus Kosti Huuhkan muistoa hallitsee mielikuva perinpohjaisesta asiantuntem...
Tiedeakatemiajaosto perustettiin Suomen Tiedeakatemiain Valtuuskunta -nimisenä Suomalaisen Tiedeakat...
Suomessa tieteen harjoittajien ja valtiovallan yhteistyö toimii poikkeuksellisella tavalla. Opetusmi...
Tiedevirkamiehet arvioitavaksi! Kovaa peliä Suomen tiede-elämässä Helsingin yliopisto Kuopioon? Tiet...
Suomen Sotatieteellisen Seuran puheenjohtaja eversti K. J. Mikolan tervehdyspuhe aloitti seuran 50-v...
Tiedepolitiikan ensisijainen tehtävä on turvata tieteen vapaus. Perustutkimus tuottaa parhaimmat tul...
Tiedeakatemioistamme vanhin, eli vuonna 1838 perustettu Suomen Tiedeseura, on usean vuoden ajan järj...
Jo 1960-luvulta lähtien tieteidenvälisyyttä on julistettu, vaadittu ja juhlittu korkean koulutuksen ...
Tieteelliset tuotokset ja palvelut – nykyistä taloudellista puhetapaa käyttääkseni – ovat hyviä esim...
Tieteen etiikka ei ole paljastusten moraalia, se ei ole skandaalien etiikkaa eikä sensaatioiden sive...
Sivistys ei ole kapean eliitin etuoikeus. Suomalaisen yhteiskunnan yksi vahvuus on se, että korkean ...
Koulujen tilasuunnittelusta on käyty viime aikoina julkista keskustelua monenlaisista tulokulmista. ...
Meillä kaikilla on toiveita, monilla myös pelkoja siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kukapa ei ...
Antti Kujala, Neukkujen taskussa? Kekkonen, suomalaiset puolueet ja Neuvostoliitto 1956–1971. Tammi ...
Svinhufvud ja Paasikivi asettuivat kumpikin tavallaan tukemaan sitä parlamentaaris-demokraattista va...
Kosti Huuhkan muistokirjoitus Kosti Huuhkan muistoa hallitsee mielikuva perinpohjaisesta asiantuntem...