Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia työssä pysymisestä

Tiivistelmä. Tutkimuksessani tarkastelen varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä pysymistä. Tarkoituksenani on ymmärtää ja kuvata varhaiskasvatusalan työntekijöiden kokemuksia erityisesti työssä pysymiseen positiivisesti vaikuttavista tekijöistä. Tutkimukseni kytkeytyy OsaaVa — Osaamisella eteenpäin varhaiskasvatuksessa -hankkeeseen. Tutkimusta suomalaisen varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä pysymisestä tarvitaan, sillä viime vuosina maassamme on esiintynyt huolta varhaiskasvatusalaa koskevasta työvoimapulasta ja työntekijöiden siirtymisestä pois alalta. Aineistoni on kaksiosainen ja se on hankittu sähköisillä kyselyillä Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Se muodostuu varhaiskasvatuksen opettajien sekä päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon esihenkilöiden vastauksista. Aineiston ensimmäisen osan (N=6) keräsin itse ja toisen osan (N=73) sain käyttööni OsaaVa-hankkeessa tehdyn kartoituksen myötä. Tutkimukseni on otteeltaan hermeneuttis-fenomenologinen, sillä se pyrkii tulkitsemaan ja kuvaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia työssä pysymisestä. Yksityiskohtien tulkinnan kautta tutkimuksessani tavoitellaan yhteisten merkitysten syntymistä. Analyysini pohjalta työssä pysymisen keskiössä ovat henkilösuhteet, johtajuus, yhteenkuuluvuus, koulutus, varhaiskasvatustyön arvostus, palkkaus ja työn tekemisen resurssit. Työn relationaalisuus eli henkilöstön positiiviset vuorovaikutukselliset ja yhteiskunnalliset suhteet tuottavat työhyvinvointia ja sen positiivisia vaikutuksia varhaiskasvatusalalla. Työhyvinvoinnin ja siihen sisältyvän työn imun kokemukset näyttäytyvät varhaiskasvatuksen henkilöstön työssä pysymistä vahvistavina ja edistävinä tekijöinä. Työssä koettua hyvinvointia ja työn imua tulee tietoisesti kehittää, jotta varhaiskasvatuksen pitovoimaa voidaan vahvistaa ja edistää. Tähän työhön voivat vaikuttaa useat eri toimijat yhteiskunnallisessa ja kunnallisessa varhaiskasvatukseen liittyvässä päätöksenteossa sekä päiväkodin johtajat yksittäisiä päiväkoteja koskevassa päätöksenteossa. Myös jokainen työntekijä kykenee vaikuttamaan omaan ja lähiyhteisönsä hyvinvointiin omalla toiminnallaan ja tekemillään henkilökohtaisilla valinnoilla