Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella:laadullinen kuvaileva tutkimus

Tiivistelmä Suomessa on ylläpidetty ennennäkemättömiä sosiaalisen etäisyyden toimenpiteitä COVID-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Etäisyyden pitäminen voi heikentää mielenterveyttä ja lisätä yksinäisyyttä erityisesti mielenterveyskuntoutujilla. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten viestintäpalvelut sekä etäyhteydellä toteutetut sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat mielenterveyskuntoutumista COVID-19-epidemian aikana. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva laadullinen tutkimus. Aineisto koostui mielenterveyskuntoutujien (n=12) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat rekrytoitiin kolmannen sektorin palveluista ympäri Suomen. Haastattelut toteutettiin puhelimitse COVID-19-epidemian toisen aallon aikana marraskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Litteroidut haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Etäpalvelut mahdollistivat kuntoutujille sosiaalisen verkostoitumisen, mielenterveyden tukemisen, yksinäisyyden lievittämisen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisen kotiin ja palveluihin helpottuneen pääsyn. Henkilökohtaiset syyt, kuten digitaidot tai koetut haasteet sosiaalisissa tilanteissa, sekä etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja onnistunut toteutus lisäsivät kokemuksia hyödyistä. Toisaalta taas haasteet käytännön toteutuksessa, käytettävyydessä ja vuorovaikutuksellisuudessa estivät hyötymistä etäpalveluista. Haasteista huolimatta etäpalvelut ovat voineet lievittää COVID-19-epidemian haittavaikutuksia tukemalla kuntoutujien mielenterveyttä ja yksinäisyyttä. COVID-19-epidemian jälkeisessä yhteiskunnassa etäpalveluista saattavat hyötyä etenkin ne, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet vaikeina. Palveluita kehittäessä on otettava huomioon, että onnistuneet etäpalvelut ovat helppokäyttöisiä, vuorovaikutteisia ja tietoturvallisia sekä edellyttävät yksityisyyttä kotioloissa. Fyysisten palveluiden ohella sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi voida hyödyntää monipuolisin tavoin etäyhteydellä, mikä voisi tukea eroja yksilöiden soveltuvuudessa ja valmiudessa käyttää etäpalveluita. Asiakassegmentointia tehostamalla voitaisiin paremmin tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevien erilaisia tarpeita ja kohdentaa palveluiden toteutusta tarpeiden mukaisesti.Abstract Virtanen, L., Kaihlanen, A-M., Isola, A-M., Laukka, E., Heponiemi, T. Experiences of mental health rehabilitees on the benefits of remote services during the COVID-19 era: A qualitative descriptive study. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti — Journal of Social Medicine 2021: 58: 266–283. Finland, along with the other countries in the world, has taken unprecedented social distancing measures to prevent the spread of the COVID-19 pandemic. Social distancing can affect mental health and increase loneliness for which mental health rehabilitees are particularly vulnerable. Our study aimed to describe how communication services and remote social and health services support mental health rehabilitation during the COVID-19 era. In a qualitative descriptive study, we interviewed mental health rehabilitees (n=12) recruited from third sector services across Finland. We analysed the data with an inductive content analysis. Remote services promoted the health and wellbeing of the interviewees by enabling social networking, mental health support, alleviation of loneliness, access at home, and easier access. Personal reasons, such as digital skills friendliness were elements promoting perceived benefits. Challenges in usability, interaction, and practical implementation, such as lack of privacy at home, hampered benefitting from remote services. Our results suggest that remote services may mitigate the adverse effects of the pandemic on mental health rehabilitees. However, the usability, interactivity, and security of services should be developed. Differences in the suitability and ability of individuals to use remote services highlight the need for providing services in various methods of remote delivery alongside physical services