Jaettu asuminen osana Lausteen lähiövisiota

Johdanto 1960-luvun alussa kovan asuntopulan seurauksena, ympäri Suomea rakennettiin merkittävä määrä uusia asuinalueita, lähiöitä. Rakentamisestaan saakka lähiöt ovat olleet usein negatiivisen huomion kohteena (Saarikangas 2002). Kritiikki on kohdistunut aikaajoin muun muassa asuinalueiden hengettömään ja koruttomaan arkkitehtuuriin, alueiden sosioekonomiseen eriytymiseen ja rakennusten kattavaan peruskorjaustarpeeseen. Kritiikin vuoksi lähiöt ovat jo pitkään olleet erilaisten kehityshankkeiden ja tutkimusten aiheena. Tämä työ on toteutettu osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Asumisen uudet muodot — Eheytyvät elävät lähiöt (AsuMut) -hanketta. Hankkeen tavoitteena on tutkia lähiöiden täydennysrakentamista kestävän, viihtyisän ja toimivan asuinalueen luomiseksi. Työ on toteutettu yhteistyössä hankkeessa toimivan Turun kaupungin kanssa. Työ keskittyy Turun itäosassa sijaitsevaan Lausteen asuinalueeseen, joka on noin 3000 asukkaan kerrostalovaltainen lähiö. Alueen palvelut ovat vähentyneet viimeisten vuosien aikana, johon on vaikuttanut mm. Lausteen sijoittuminen kahden isomman palvelukeskuksen, Skanssin ja Varissuon välille. Uusien palveluiden tuominen alueelle ja sitä kautta alueen elinvoiman kehittäminen vaati uusien asiakkaiden eli asukkaiden saavuttamista. Työn tavoitteena on tuottaa asuntokeskeistä lisärakentamista sisältävä korjaussuunnitelma alueen kahden asuinkerrostalon kokonaisuuteen. Asuntorakentaminen Suomessa on keskittynyt tuottamaan tiettyjen normien mukaisia asuntoja vain tietyntyppisille talouksille. Talouksien koko ja elämäntyylit vaihtelevat kuitenkin suuresti verrattuna aikaisempaan ydinperheen käsittämään talouteen. Asuntosuunnittelulle tyypilliset normit ohjaavat asuntojen tilojen mitoituksen vain tiettyjä toimintoja palveleviksi, mikä haastaa tilojen tarvittavan joustavuuden eri talouksien elämäntavoille sopiviksi. Nykyisten asuntojen kehittäminen uusia elämäntapoja ja -tyylejä vastaaviksi on haaste itse asunnon sisällä. Kerrostaloasuminen tarjoaa kuitenkin sopivan pelikentän asukkaiden kesken jaettavien tilojen kehittämiseen yksityisten asuntojen ohelle, vastaamaan nykyistä asumiskulttuuria ja sen tarpeita. Jaettu tila tarkoittaa vähintään kahden talouden kesken jaettua tilaa, joka on yhteinen, mutta sen käyttö voi tapahtua samanaikaisesti tai erikseen. Jaetut tilat mahdollistavat jaetun asumisen, missä asumiseen liittyviä tiloja tai toimintoja jaetaan vähintään kahden talouden kesken. Käsittelemällä jaettua asumista yhteisöllisen asumisen sijaan on mahdollista tutkia aihetta laajemmin kuin vain yhteisöllisyyden näkökulmasta. Suunnitelman tueksi työn alkuosassa tutkitaan lähiöitä ja jaettua asumista niiden alkulähteistä nykypäivään ja tulevaisuuden näkymiin aiheeseen perehtyvien kirjallisuuden, tutkimusten ja kohteiden kautta. Lisäksi työssä perehdytään suunnitelman kohteeseen ja koko asuinalueen asukkaisiin osallistamalla Lausteen alueen asukkaita asukaskyselyn sekä -työpajan avulla. Osallistamisen keinoilla selvitetään alueen asukkaiden mielipiteitä ja ideoita heidän omasta asuinympäristöstään ja sen mahdollisista kehityssuunnista