Suomi–englanti-koodinvaihto espanjalaisen au pairin ja kahden suomalaisen lapsen kysymyslauseissa

Tiivistelmä. Tutkin pro gradussani espanjalaisen au pairin ja kahden suomalaisen lapsen välisiä monikielisiä keskusteluja. Tutkin osallistujien suomea ja englantia yhdistelevien kysymyslauseiden koodinvaihtoa. Tarkoituksenani on selvittää, millä tavalla osallistujat vaihtavat käyttämäänsä kieltä lauseiden sisäisesti englannin ja suomen välillä. Lisäksi vertailen osallistujien koodinvaihtoa keskenään. Tavoitteenani on saada selkeä kuva puhujien koodinvaihdosta ja sen piirteistä kysymyslauseiden osalta. Aineistonani on Oulun humanistisen tiedekunnan kikosa-kokoelmaan kerätyt monikieliset tilanteet au pairin ja suomalaisen perheen välillä. Tilanteet on videoitu, ja näistä videoista on tehty litteraatteja. Olen tutkinut näitä litteraatteja. Olen kerännyt osallistujien vuorojen joukosta kaikki kysymykset ja eristänyt niistä monikieliset kysymykset, joita olen tarkastellut. Menetelmäni on kieliopin analyysi, näkökulmani on koodinvaihto. Saan tutkimuksessani selville, että puhujien koodinvaihto sijoittuu usein lauseen loppuun. Useimmiten vain yksi sana lauseessa on tuotettu toisella kielellä, tämä sana on yleensä nomini. Vaihtelua kuitenkin tapahtuu, toisinaan pelkästään lauseen aloittava kysymyssana on sanottu toisella kielistä. Osallistujien koodinvaihto on melko yhtenäistä. Eroja löytyy hieman kielten painotuksessa, esimerkiksi au pair ja toinen lapsista aloittavat monikieliset kysymyksensä yleensä englanniksi. Toinen lapsista aloittaa jokaisen paitsi yhden kysymyksen suomeksi. Päätelmäni on, että puhujien koodinvaihdosta on mahdollista tehdä yleistäviä havaintoja, mutta koodi vaihtuu monella tavalla kaikilla puhujilla. Tutkimuksestani on kuitenkin mahdollista löytää johdonmukaisuuksia osallistujien koodinvaihdon tavasta