Towards more nature-inclusive city planning : Consideration of stormwater management and nature values in the town planning of Helsinki

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä kuten mittavia rankkasateita, jolloin myös hulevedet, eli rakennettujen alueiden pinnoille kertyvät sade- ja sulamisvedet, muuttuvat yhä akuutimmaksi ongelmaksi. Yksi tiivistyvien kaupunkien haasteista on hulevesien hallinta. Hulevesiä hallitaan pääasiassa niin kutsutuin perinteisin menetelmin, eli pääasiassa viemäröiden, mutta sen rinnalle on nousemassa niin kutsuttu luonnonmukainen hulevesien hallinta. Luonnonmukaiset menetelmät hyödyntävät luonnon omia prosesseja, ja ne voivat parantaa hulevesien laatua, pienentää virtaamahuippuja, edistää luonnon monimuotoisuutta ja tarjota virkistyshyötyjä. Hulevesien hallinnan ja luontoarvojen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa ei ole yksinkertaista - suunnittelussa on huomioitava monenlaisia tavoitteita, joiden yhteensovittamisessa kohdataan ristiriitoja. Ristiriidat voivat paljastaa tavoitteiden taustalla olevia arvoja, ja siten kertoa, minkälaista kaupunkia todellisuudessa toteutamme. Tutkielma toteutettiin osana HELSUS Co-Creation Labia ja yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunki. Tutkielman tavoitteena oli luontoarvojen ja hulevesien hallinnan huomioimisen selvittäminen ja kaupunkisuunnittelijoiden agentuurin kartoittaminen Helsingin maankäytön suunnittelussa. Tutkielmassa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Millaisia asioita asemakaavoitusvaiheessa mukana olleet Helsingin kaupungin työntekijät mielsivät kuuluvan luontoarvojen pariin? 2) Miten luontoarvot ja hulevesien hallinta huomioitiin projekteissa? 3) Mitä asioita suunnittelijat kokivat keskeisinä luontoarvojen ja luonnonmukaisen hallinnan huomioimiseksi suunnitteluprosessissa yksilön osalta? 4) Mitkä asiat vaikeuttivat luontoarvojen huomioimista tai suojelua ja luonnonmukaisen hallinnan toteuttamista? Tutkielma tehtiin käyttäen eksploratiivisen ja välineellisen tapaustutkimuksen menetelmiä. Aineistona toimi pääasiassa seitsemän Helsingin kaupunkisuunnittelijan haastattelut, joille tehtiin temaattinen analyysi. Tutkielman kohteena oli Helsingin kaupungin hulevesien hallintaa koskeva suunnittelu/päätöksenteko asemakaavoitusprosessissa. Yksittäiset tapaukset olivat asemakaavaprojekteja Helsingin Kaarelan, Laajasalon ja Lauttasaaren kaupunginosista. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa hyödynnettiin pääasiassa arvojen, sääntöjen ja tiedon muodostamaa viitekehystä päätöksentekokontekstissa. Aineiston perusteella luontoarvojen ja luonnonmukaisen hulevesien hallinnan huomioimisen kanssa kilpailevia arvoja ja intressejä olivat tekninen toimivuus ja käytännöllisyys, ihmisten turvallisuus, esteettisyys, taloudellinen kestävyys, asuntotuotanto, rakentamisen tehokkuus, tietämättömyys/osaamattomuus, harrastusmahdollisuudet sekä liikenneratkaisut. Yleisesti kaiken kiteyttävänä haasteena oli tilan puute. Vaikka päätavoitteet ja lopulliset päätökset arvoineen tulevat poliittisilta toimijoilta, niin voidaan kuitenkin sanoa, että suunnittelijoilla on mahdollisuuksia toteuttaa omia arvojaan työssään ja säännöissä on jonkin verran niin sanotusti pelivaraa. Suunnittelussa on suunnittelijakohtaisia eroja esimerkiksi siinä, kuinka aktiivisesti ja minkälaisella asenteella kukin huomioi ja edistää luontoarvoja ja hulevesien hallintaa suunnitteluprosessissa. Hulevesien hallinta vaikuttaa Helsingissä olevan murrosvaiheessa kohti vihreämpään infrastruktuuriin nojaavaa suunnittelua. Sitä vauhdittaakseen kaupungin kannattanee lisätä pilottiprojekteja, suunnitella pilottikirjastoa, lisätä työvoimaa ja kuntien välistä yhteistyötä sekä varmistaa, että suunnittelijoilla on tarpeelliset tiedot ja työkalut, joita myös osataan hyödyntää. Tarve jatkotutkimusten tekemiselle löytyy kaupunkisuunnittelussa kilpailevien arvojen ja intressien selvittämisestä ja niiden tunnistamisesta suunnitteluprosessissa ja päätöksenteossa.Climate change leads to more extreme weather events such as large-scale rainstorms, which means that also stormwater becomes a more and more acute issue. Stormwater management is one of the challenges in dense cities. Stormwater is mainly managed by so called traditional methods, meaning mostly sewerage, but there is also another kind of management way that is growing its popularity next to these traditional ways. It is so called natural stormwater management which means utilizing nature’s own processes. Natural methods can improve the quality of stormwater, decrease water flow peaks, advance biodiversity, and offer recreational benefits. It is not simple to consider stormwater management and nature values in city planning – there are many goals to consider in planning, and aligning these goals brings up conflicts/contradictions. These conflicts/contradictions can reveal values behind goals and tell us what kind of city we are carrying out. The thesis was done in HELSUS Co-Creation Lab and the partner was the City of Helsinki. The goal of the thesis was to investigate how nature values and stormwater management were considered and to chart the agency of city planners in the spatial planning of Helsinki. The thesis aimed at answering the following research questions: 1) What kind of things did the employees of the City of Helsinki working in town planning understand as nature values? 2) How were nature values and stormwater management considered in the projects? 3) From the perspective of nature values and natural stormwater management, what things did the planners experience as central as regards an individual? 4) What things complicated considering or protecting nature values and implementing natural stormwater management? The thesis was done using exploratory and instrumental case study methods. The used material consisted mainly of the seven interviews of the planners of Helsinki. A thematic analysis was done to the interview material. The object of the thesis was planning/decision-making in town planning regarding the stormwater management of the City of Helsinki. The single cases were town planning projects from the Helsinki districts of Kaarela, Laajasalo, and Lauttasaari. As a theoretic framework in the thesis there was mainly utilized a framework composed of values, rules, and knowledge (vrk) in decision context. Based on the material, the values and interests competing with consideration of nature values and natural stormwater management were technical functionality and practicality, people’s safety, aesthetics, economic sustainability, housing production, efficiency of construction, ignorance/incompetence, hobby possibilities, and transportation solutions. In general, the issue encapsulating all was lack of space. Although the main goals and their values come from political actors who also make the final decisions, you can say that planners have possibilities to fulfill their values in their work and there is some leeway in the rules. There are some differences between planners when it comes to, for example, how actively and with what kind of attitude a planner considers and advances nature values and stormwater management in the planning process. Stormwater management in Helsinki seems to be in a turning point towards planning that leans on greener infrastructure. To speed that up it might be useful for the City of Helsinki to increase pilot projects, plan a library for pilots, add labor force, increase collaboration between municipalities, and ensure that planners have the needed knowledge and tools and that planners are able to utilize them. Future research should investigate the competing values and interests and their recognition in the planning process and decision-making