Nuorisotyön ammattilaisten kokema tuen tarve seksuaaliohjauksen toteutuksessa

Tämä opinnäytetyö tuotti kehittämistietoa seksuaaliohjauksen tilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista Pohjois-Karjalan alueella ammatillista nuorisotyötä tekevien näkökulmasta. Tutkimukselle asetettiin kaksi tutkimuskysymystä: 1) Miten Pohjois-Karjalan alueella ammatillista nuorisotyötä tekevät työntekijät toteuttavat seksuaaliohjausta? 2) Minkälaiselle ammatillisen osaamisen kehittämiselle tai tuelle ammatillista nuorisotyötä tekevät kokevat tarvetta, jotta he voivat toteuttaa seksuaaliohjausta osana omaa ohjaustyötään? Tutkimus oli otteeltaan kvantitatiivinen. Tutkittavana ilmiönä oli seksuaalikasvatus, seksuaaliohjauksen näkökulmasta. Opinnäytetyön aineiston keruu toteutettiin Webropol-kyselyn avulla. Kysely kohdennettiin Pohjois-Karjalan toisen (kunnallisen-) ja kolmannen (yhdistys- ja järjestö-) sektorien toimijoille, jotka tekevät ammatillista nuorisotyötä alle 29-vuotiaiden parissa. Kysely koostui yhteensä 26 kysymyksestä, jotka sisälsivät strukturoituja- ja avoimia kysymyksiä. Kysely lähetettiin 224 henkilölle, joista 42 vastasi kyselyyn. Tutkimuksen keskeisinä tuloksina ja johtopäätöksenä voidaan todeta, että seksuaaliohjaus koetaan kuuluvan osaksi ammatillista nuorisotyötä ja seksuaalikasvatus koetaan vahvistavan yksilön hyvinvointia ja kasvua. Nuorten tarpeeseen saada seksuaaliohjausta vastataan. Kaikilla seksuaaliteemat ovat työssä esillä, mutta vain 77,5 % toteuttaa seksuaaliohjausta työssään. Seksuaaliohjaus toteutetaan pääsääntöisesti tarvelähtöisesti. Kuitenkin mielipiteet vaihtelivat siinä, kenen vastuulla ja missä roolissa seksuaaliohjuksen toteutus on. Kaikilla työntekijöillä on vähintään jonkinlainen osaamistaso seksuaaliohjaukseen, ja sitä toteutetaan pitkälti keskustelun ja yksilöohjauksen avulla. Tuen tarpeita nousi esiin erityisesti vanhempien nuorten, vähemmistöihin kuuluvien, eri kulttuuritaustoista tulevien ja erityisryhmien kanssa seksuaaliteemojen käsittelyssä. Lisäkouluttautumista ja osaamista kaivattiin erityisesti teoreettisen tiedon sekä ilmiön tuntemisen osalta. Lisäksi kaivattiin menetelmäosaamisen vahvistamista, sekä teoriatiedon sovellettavuutta käytännön ohjaustilanteisiin