Rahastoimalla paremmat eläkkeet? : työeläkkeiden rahastointi Suomessa, Ruotsissa ja Alankomaissa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli syventyä Suomen, Ruotsin ja Alankomaiden eläkejärjestelmien työeläkkeiden rahastointiin ja selvittää, kuinka paljon sisäistä tuottoa maksetuille eläkemaksuille saa. Tutkimus aloitettiin teoriaosuudella, jossa kuvattiin tutkittavien maiden eläkejärjestelmien toimintaa. Tämän lisäksi teoriaosuudessa käsiteltiin rahastoinnin periaatteita yleisesti sekä siihen sisältyviä riskejä. Tutkimuksen tärkein tavoite oli selvittää, miten Suomi pärjää Ruotsiin ja Alankomaihin verrattuna työeläkemaksujen tuottojen suhteen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin monimetodista tutkimusotetta, joka yhdisti sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen tutkimuksen keinoja. Aineistoa kerättiin pitkälti eläkeviranomaisten internet-julkaisuista, tutkimuskirjallisuudesta sekä rahastoyhtiöiden vuosikatsauksista. Lähteitä yhdistelemällä ja vertailemalla saatiin riittävä kokonaiskuva tutkittavien maiden eläkkeiden tuotoista. Selvinneistä tuloksista saatiin selville, että Suomessa työeläkemaksujen reaalituotto jää hyvin matalaksi, mutta sen sijaan Ruotsissa rahastoeläke on tuottanut noin 8–10 prosenttia. Alankomaiden osalta täysin rahastoidun lisäeläkkeen karttumiseen vaikuttaa suoraan yleisen hintaindeksin kehitys, ja riittävän luotettavia toteutuneita tuottoja ei tutkimusaineistosta löydetty. Alankomaissa kokonaiseläke on kuitenkin lähes samansuuruinen kuin työajan palkka. Suomen työeläkejärjestelmä ei tämän tutkimuksen valossa vaikuta kovin tuottavalta, ja erityisesti rahastoinnin uudistamiselle olisi todellinen tarve