Työkaluja opettajan eettisen kuormituksen vähentämiseen

Opettajan työ on kuormittavaa ihmissuhdetyötä ja työssä korostuvat psykososiaaliset kuormitustekijät. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata opettajan työssä eettistä kuormitusta aiheuttavia tekijöitä sekä erityisesti löytää työkaluja opettajan eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Tavoitteena oli opettajien työhyvinvoinnin lisääminen. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Tampereen kaupungin peruskoulun opettajat eri kouluista (N=10), jotka valikoituivat tutkimusjoukoksi Kestävä aivoterveyshankkeen 70 opettajan joukosta. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisen teemahaastatteluna. Haastattelut vietiin läpi korona-ajalle tyypilliseen tapaan Microsoft Teams-työkalun kautta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan opettajien eettisesti kuormittaviksi koetut tekijät liittyivät resursseihin, arvoristiriitoihin, haastavaan käyttäytymiseen, sääntöjen noudattamiseen, kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, työkuormaan, henkiseen hyvinvointiin, esimiestyöhön ja työyhteisöön sekä fyysiseen työympäristöön. Opettajien käyttämät eettistä kuormitusta vähentävät työkalut liittyivät puolestaan rentoutumiseen ja palautumiseen, läheisten tukeen, työyhteisön tukeen, työstä irrottautumiseen ja työn hallintaan. Tutkimusaineistoksi saatiin kerättyä paljon kokemusperäistä tietoa. Haastatelluilla ilmeni eettistä kuormitusta saman kaltaisissa tilanteissa, mutta kuormittuneisuuden määrä vaihteli. Huoli oppilaan hyvinvoinnista aiheutti monelle kuormitusta, koska oppilashuollon tukitoimia oli heikosti saatavilla. Lisäksi lastensuojelun puuttuminen oppilaan ongelmiin koettiin hitaaksi. Opettajilla oli monenlaisia keinoja eettisen kuormituksen vähentämiseksi, joita voidaan jatkossa hyödyntää opettajien työhyvinvoinnin lisäämisessä ja ylläpitämisessä sekä tätä kautta myös tukea oppilaan hyvinvointia ja oppimista.The purpose of this thesis was to describe the factors that cause ethical burden in a teacher's work and in particular to find tools to reduce a teacher's ethical burden. The aim was to increase teachers’ well-being at work. The study was qualitative in nature and based on interviews with 10 primary school teachers from different schools of the city of Tampere. The data were analyzed through qualitative content analysis. According to the results the factors perceived as ethically burdensome were related to among other things resources, value conflicts, challenging behavior, compliance with rules, communication, and mental well-being. To reduce ethical burden teachers used tools that were related to for example relaxation and recovery, support from the loved ones and work community, detaching from work and managing work. The interviews revealed that the teachers experienced ethical burden in similar situations. However, the amount of burden varied. Concern about students’ well-being put a strain on many of them because of the poorly available support measures for students. The main suggestion for further development would be to focus on finding out how the lack of support measures affects the teachers’ coping