Maahanmuuttajaperheiden tasa-arvoinen kohtaaminen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa : toteutuuko tasa-arvoinen vuorovaikutus maahanmuuttajaperheitä kohtaan?

Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä syvemmin maahanmuuttajaperheiden tasa-arvoiseen kohtaamiseen suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Etenkin siitä näkökulmasta, miten tasa-arvoinen vuorovaikutus toteutuu ja mitkä tekijät vaikuttavat sen mahdollistamiseen. Opinnäytetyö on toteutettu teorian ja kyselytutkimuksen yhteistyönä, jolloin teorialla pohjustetaan opinnäytetyön aihetta ja lopussa puretaan kyselytutkimuksen tuloksia ja peilataan saatuja havaintoja toisiinsa. Kysely on julkaistu Varhaiskasvattajien ideapankki-nimisessä Facebook ryhmässä, missä kysely keräsi kuukauden vastausaikana 76 vastausta varhais-kasvatuksen ammattilaisilta. Kysely pohjautuu varhaiskasvatuksen ammatti-laisten omiin kokemuksiin maahanmuuttajaperheiden kohtaamisesta ja tasa-arvoisen vuorovaikutuksen toteutumisesta. Opinnäytetyön teoriaosa avaa monikulttuurisuuteen ja suomalaiseen varhais-kasvatukseen liittyviä käsitteitä tasa-arvoisen vuorovaikutuksen ja monimuotoisuuden kunnioittamisen näkökulmasta. Teoriassa käydään läpi tasa-arvon toteutukseen liittyviä teemoja muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden kautta. Kyselyn vastausten perusteella enemmistö vastanneista on kohdannut työ-uransa aikana maahanmuuttajataustaisia perheitä ja haasteeksi kohtaamisissa koettiin yhteisen kielen puuttuminen. Suurin osa vastaajista kertoi päiväkodissaan olevan käytössä kieltä tukevia keinoja, kuten kuvakortteja vuorovaikutus-ta helpottamaan. Tämä ei kuitenkaan täysin riitä tukemaan vuorovaikutusta, sillä työntekijät jäivät kaipaamaan enemmän koulutuksia, ohjaamista ja apuvälineitä sekä tulkkeja kohtaamistilanteisiin. Työntekijöiden antamien vastausten perusteella varhaiskasvatusta tulisi kehittää monikulttuuristen perheiden omilla kielillä tuotettujen infopakettien ja ohjelappusten, sekä erilaisten työntekijöille avuksi suunnattujen kielisovellusten avulla. Lisäksi säännöllisesti kiertävän ja helposti saatavilla olevan tulkin palvelut koettiin tarpeellisiksi tasa-arvoisen vuorovaikutuksen kehittämisen kannalta. Moni vastaaja halusi myös kehittää omaa osaamistaan aktiivisuuden ja uuden kielen oppimisen myötä