Työmotivaation tutkimus siivousalalla, Case: Yritys X

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää siivousalan yrityksen työmotivaation tämänhetkinen taso, siihen vaikuttavia tekijöitä sekä työmotivaation vaikutusta vaihtuvuuteen. Kohderyhmänä olivat siivoojana työskentelevät työntekijät. Tietoperustassa kuvataan tutkimuksen kannalta keskeisen käsitteet eli motivaatio, työmotivaatio sekä työntekijöiden vaihtuvuus. Lähdemateriaalina tutkimuksessa on käytetty tietoperustaa koskevaa kirjallisuutta sekä erilaisia verkkolähteitä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista kyselyä, jossa oli 48 suljettua kysymystä ja yksi avoin kysymys. Kysely pohjautui opinnäytetyön tietoperustaan. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin Google Forms -lomaketta ja se lähetettiin yrityksen siivoojana työskenteleville työntekijöille toukokuussa 2021. Kyselyyn oli mahdollista vastata viikon ajan. Tutkimuksen perusjoukko oli 1000 henkilöä ja tutkimus suoritettiin kokonaisotantana sen vapaaehtoisuuden vuoksi. Vastauksia kyselyyn saatiin 173 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 17.3%. Vastaajien suuren määrän vuoksi tutkimus antoi hyvän ja luotettavan kuvan toimeksiantajayrityksen työntekijöiden työmotivaation tasosta sekä vaihtuvuuteen liittyvistä tekijöistä. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttämällä keskiarvoa, moodia ja mediaania. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin taulukoimalla kaikki maininnat, joita tuli kolme tai enemmän. Tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti ja validiteetti) ja tutkimuksen eettisyyttä on arvioitu erikseen. Tuloksista kävi ilmi, että toimeksiantajan työntekijöiden työmotivaatio on tällä hetkellä hyvällä tasolla ja työmotivaatioon vaikuttaa eniten palkka, palkitseminen, mahdollisuudet etenemiseen sekä esimiestyö. Suurin osa työntekijöistä kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi, vaikka palkkaukseen kaivattaisiin parannusta. Työmotivaatiolla ei vaikuta olevan vaikutusta vaihtuvuuteen, vaikka moni työntekijä kokee vaihtavansa alaa seuraavan viiden vuoden kuluessa. Työsuhteella ei tutkimuksen perusteella ollut vaikutusta edellä mainittuihin asioihin, mutta eri ikäryhmien tulosten välillä oli hieman eroja. Matalimmat keskiarvot olivat yleisesti yli 55-vuotiaiden vastaajien keskuudessa. Yleinen kommunikointi ja tiedonkulku sekä esimiestyö kaipaavat tutkimuksen perusteella lisää kehittämistä