Työterveysneuvottelut osana työterveyshoitajien toimenkuvaa

Työterveysneuvottelut ovat tarpeellisia, sillä esimerkiksi Pihlajalinna Työterveydessä käytiin lähes 2000 neuvottelua kolmen vuoden aikana. Työhyvinvointi vaikuttaa työkykyyn, koska muun muassa työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus voivat johtaa sairauspoissaoloihin. Työterveysneuvottelu on menetelmä, jolla pyritään tukemaan työntekijän työkykyä sekä löytämään toimiva ratkaisu työssä jatkamisen tueksi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työterveysneuvotteluiden toteuttamista työterveyshoitajan työssä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveysneuvotteluista, jota voidaan hyödyntää ammatillisen tiedon lisäämiseksi. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, minkälaisissa tapauksissa työterveysneuvotteluja käytetään, miten ne toteutetaan sekä miten niillä tuetaan asiakkaan työkykyä. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, ja haastattelumuotona oli teemahaastattelu. Haastateltavina oli kolme työterveyshoitajaa eri paikkakunnilta. Tulokset osoittivat, että työterveysneuvottelun järjestämisen syyt voivat olla fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia syitä. Sairauspoissaoloja ei välttämättä tarvitse olla, vaan huoli työkyvystä voi riittää neuvottelun järjestämiseen. Työterveysneuvottelu pidetään aina tarpeen vaatiessa. Työterveyshoitajan rooli neuvottelussa voi olla sen vetäminen, kirjaaminen tai sovittujen muutosten toteutumisesta huolehtiminen. Neuvotteluissa voidaan päätyä monenlaisiin ratkaisuihin, ja niitä tulisi seurata yhteydenpidolla tai uudella neuvottelulla. Varhaisen tuen malli on tärkeä ja työterveyshuoltojen tulee varmistaa, että työpaikoilla on sellainen. Työterveysneuvottelussa erityisesti työntekijälle esitettävään avauskysymyksen muotoiluun tulee kiinnittää huomiota ja kohdentaa se työkykyyn liittyväksi. Parhaimpaan ratkaisuun päätyminen vaatii usean eri henkilön mielipiteen neuvottelussa