Verkkotapaamisten kehittäminen pankissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa verkkotapaamisista toimeksiantajayritykselle. Verkkotapaamiset on ollut käytössä case-yrityksessä vuodesta 2018 asti ja tutkimuksessa haluttiin kartoittaa henkilöstön näkökulmasta palvelun käyttöä, koulutushalukkuutta ja verkkoneuvotteluiden kehittämistä. Vuodesta 2020 asti valloillaan ollut Covid-19 pandemia on edesauttanut kehittämään ja lisäämään digitaalisia palveluita yrityksissä. Digitaalisilla palveluilla halutaan laajentaa palvelun tarjontaa ja palvella asiakkaita, jotka eivät muuten pääse perinteisiin tapaamisiin. Tutkimuksen teoria koostuu kolmesta pääluvusta, jotka koskevat palvelun johtamista ja kehittämistä, digitaalisten palveluiden toteuttaminen ja kehittämistä ja digitaalisia palveluita pankkimaailmassa. Kolmannessa teorialuvussa on erillisen alaotsikon alla käsitelty verkkotapaamiset. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista eli määrällistä muotoa. Tutkimuksen aineiston keruuseen käytettiin kyselylomaketta, joka oli kaikille vastaajille sama. Näin pystyttiin analysoimaan tuloksia yhdenvertaisesti. Lomake haluttiin pitää lyhyenä, jotta jokainen toimihenkilö pystyy vastaamaan siihen. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin numeraalisesti ja sanallisesti. Vastausprosentti oli, 87,5. Tutkimuksessa nousi esille pankkivirkailijan työvuosien merkitys. Vastauksista kävi ilmi, että mitä kauemmin työntekijä oli ollut, sitä useammin tämä piti tai ehdotti verkkotapaamista. Suurin osa vastaajista ei ollut saanut koulutusta verkkotapaamisista ja eikä sitä jatkossakaan halunnut. Tutkimuksessa kuitenkin nousi esiin erilaisia ongelmia verkkopohjaiseen neuvotteluun liittyen ja heräsikin ajatus, että voisiko koulutuksella olla vältettävissä osa tutkimuksessa esiin nousseista haasteista. Koulutuksen vaikutusta verkkoneuvotteluiden sujuvuuteen ja tehokkuuteen voisi jatkossa selvittää. Tutkimuksen tulosta ei voida yleistää, koska otanta oli pieni ja kysymykset keskittyivät case-yritykseen