Ruoka-apuun lahjoitettavien elintarvikkeiden jakokelpoisuus - ja mihin jakokelvottomat elintarvikkeet päätyvät

Tämä pro gradu on etnografinen tapaustutkimus ruokapankkiin lahjoitettavien elintarvikkeiden jakokelpoisuudesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena on lähestyä ruoka-apukenttää elintarvikkeita lahjoittavien elintarvikeliikkeiden näkökulmasta sekä nostaa toiminnasta esille ruokapankkiin saapuvien, mutta asiakkaille jakokelvottomien elintarvikkeiden konseptia. Ruokaviraston asettaman ohjeistuksen mukaan viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä, mutta pakastamattomia elintarvikkeita ei saa jakaa ruokapankin asiakkaille. Näiden elintarvikkeiden kilo- ja kappalemääriä havainnollistetaan kahden viikon ajalta kerätyllä määrällisellä aineistolla. Tutkimusasetelma muuttui kesken tutkimusprosessin perustavanlaatuisesti, kun merkittävä osa lahjoittajista kieltäytyi haastattelukutsusta. Lopullinen laadullinen aineisto koostuu kolmen lahjoittajan teemahaastatteluista, kahden ruokapankin edustajan teemahaastatteluista sekä etnografisesta kenttäkokemuksesta ruokapankissa helmikuusta alkusyksyyn 2021. Aineistoa analysoidaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Asiakkaille jakokelvottomia elintarvikkeita saapui ruokapankkiin kahden viikon mittausjaksolla yhteensä 1118 kappaletta ja 362,8 kiloa. Suurimmat tuoteryhmät ovat liha-, kana- ja kalatuotteet, sekä valmisruoat. Elintarvikkeiden jakokelpoisuuteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä ovat halu välttää tuotteiden hukkaan heittämistä, elintarvikeliikkeen jätekustannusten pieneminen sekä kokemukset siitä, että ruoka-apu hyödyttää kaikkia, mutta ei aiheuta ylimääräistä työtaakkaa. Jakokelvottomuuteen mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä ovat tietämättömyys lahjoittamista koskevista säädöksistä, resurssien puute sekä välinpitämättömyys elintarvikkeiden jakokelpoisuutta kohtaan. Lisäksi tutkimustuloksissa esitellään mihin jakokelvottomat elintarvikkeet lopulta päätyvät, sekä mahdollisia syitä tutkimuksesta kieltäytymiselle. Johtopäätöksissä vertaillaan näitä taustatekijöitä suhteessa toisiinsa, esitetään jatkotutkimuskysymyksiä ja reflektoidaan tutkimusta