Immigrant Political Integration in Finland: The Perspectives of Black African Immigrants at the Municipal Level

Research in Finland in municipal/local politics, especially municipal elections, has shown that immigrant participation has been consistently low. Several reasons have been given for this in the existing research such as duration and location of residence, age, education, knowledge of language and society, political party mobilization, previous experience in political participation, availability of information, failure of immigrant candidates at the polls, etc. Most of these are immigrant-/individual-specific. Only a few are societal. But more important is that most of the studies are general in nature. Only a few are empirical.This study investigates the political integration of Black African immigrants1 at the municipal/local level. This group has never been researched as a comprehensive group in this regard. By political integration, I mean political mobilization, participation, and representation. The aim is to know if any of the above factors apply and to what extent. Specifically, the study aims to examine all the opportunities and barriers to their political integration at the local level, not only in municipal elections/other forms of politics (e.g., protest politics) but also in other elections/politics such as in labor and student unions as well as in various associations. The study draws on qualitative in-depth interviews with 80 of them (men: N=60 and women: N=20) legally residing in the cities of Helsinki, Espoo, Vantaa, Jyväskylä, and Tampere where many of them live. It also draws additionally from interviews with some 15 Finnish public officials (men N=5 and women N=10)2 whose work/office is related to immigrant civic integration in these cities, during the period 2013 to 2016. Questions that guided the interviews with African immigrants include whether they participate in any of the above-mentioned elections/politics or not. If so, how and to what extent. If not, why? Questions to the Finnish officials include those related to their work and also those with regard to certain claims made by some African immigrants in relation to such work. To examine all the relevant opportunities and barriers to immigrant political integration in Finland especially at the local, the study theoretically draws from the society’s political opportunity structure approach following two main theories of the institutional channeling and the developmental model of intercultural sensitivity (DMIS), as well as a third/support theory of immigrant identity formation. The institutional channeling analyzes the influence of the society’s institutional or political opportunity structures on immigrant opportunities and barriers to participate in the political processes of the host society. In this study, it is used to analyze these structures at the local level in Finland for immigrant political participation. On the other hand, the DMIS is an intercultural theory that analyzes the attitudes of the host society towards immigrants and also vice versa in the latter’s integration journey in the society. In this study, it is used in a similar way between the Finnish society and black African immigrants. The theory distinguishes between two stages in this regard, namely: ethnocentric and ethnorelative. The ethnocentric is the stage where immigrants mainly experience hostility, in the form of xenophobia and racism in the society, usually at the time of arrival but could also be continuous, such that attempts or efforts to integrate become frustrated resulting in lack of integration. On the other hand, the ethnorelative is the stage where the society or some of its members are welcoming and hence immigrants experience little to no hostility/racism, resulting in their integration, and in some cases, some experience assimilation instead, in the society. These experiences are additionally analyzed also from the point of view of immigrant identity formation in which the two distinct groups are grouped according to different identities following their societal experiences. The identities are integrated, assimilated, separated, or marginalized. The integrated and assimilated belong to the ethnorelative, indicating integration (or assimilation) while the separated and marginalized belong to the ethnocentric, indicating a lack of integration. Findings reveal that those at the ethnocentric stage or those with separated and marginalized identities have low and lowest political participation respectively especially in elections due mainly to their high degree of socioeconomic exclusion, or specifically, experiences of racism and discrimination in socioeconomic life. Conversely, those at the ethnorelative stage or those with integrated and assimilated identities have high political participation especially in elections due mainly to their high degree of socioeconomic inclusion, or experiences of little or no racism and discrimination in socioeconomic life. Some factors (in the existing research in Finland) such as duration and location of residence, age, education, and language played little to no role in this. Other factors such as natural (dis) interest in politics, political party mobilization, (lack of) previous experience in political participation, availability of information, and location of residence played some role but not as significant as that of an important new factor - the society attitude - which directly influenced such actors as social relations and job acquisition, and indirectly on some other factors such as (dis)interest in elections/formal politics, interest in protest/informal politics, failure of African candidates at the polls, municipal election not important, racist threats during elections, and translocal mobility. Some factors that seemed independent of the society attitude but nevertheless significant are dislike for politics and politicians, (lack of) previous political participation, political party mobilization, religion (church & mosque), (dis)connection with ethnic and social group, lack of time and problem of laziness. However, some of these are still indirectly linked to the society attitude.Overall, this study contributes through these findings, especially on the society attitude, to the literature on immigrant political participation in Finland. Although the study is not aimed at finding solutions to the issues found, particularly racism and discrimination, some solutions are however proffered at the end. Keywords: Black African immigrants, Finland, society attitude, socioeconomic participation, political integration 1 Black Africans in this study are those from the south of the Sahara, so-called sub-Saharan Africa. Also, the term Black African or African immigrants is interchangeably used in this study because they virtually mean the same thing. 2 The number of women outweighed that of men because, in our area of study, there are more women officials than men.Suomessa paikallispolitiikkaa, erityisesti kunnallisvaaleja, koskevat tutkimukset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajien osallistuminen on ollut jatkuvasti vähäistä. Tähän on näissä tutkimuksissa esitetty useita syitä, esimerkiksi maahanmuuttajien Suomessa asumisen kesto, sijainti, ikä, koulutus, kielen ja yhteiskunnan tuntemus, puolueen mobilisaatio ja aikaisempi kokemus poliittisesta osallistumisesta sekä tiedon saatavuus ja maahanmuuttajaehdokkaiden epäonnistuminen vaaleissa. Suurin osa näistä syistä on yksilökohtaisia, ja vain harvat ovat yhteiskunnallisia. Merkityksellistä on kuitenkin se, että suurin osa tutkimuksista on luonteeltaan yleisiä ja vain harvat ovat empiirisiä. Tämä tutkimus käsittelee mustien afrikkalaisten maahanmuuttajien poliittista integroitumista paikallistasolla, ja tältä osin heitä ei ole aiemmin tutkittu kattavana ryhmänä. Poliittisella yhdentymisellä tarkoitan poliittista mobilisaatiota, osallistumista ja edustusta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, päteekö jokin ensimmäisessä kappaleessa mainituista tekijöistä ja missä määrin. Tarkemmin sanottuna tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laajasti maahanmuuttajien poliittisen integraation paikallistason mahdollisuuksia ja esteitä; ei vain kunnallisvaaleissa tai muissa politiikan muodoissa (esimerkiksi protestipoliitiikka), vaan myös muissa vaaleissa tai politiikassa, kuten työvoima-, opiskelija- ja yhdistysvaaleissa. Tutkimus perustuu laadullisiin syvähaastatteluihin, joissa maahanmuuttajista 80 (miehet N=60 ja naiset N=20) asuu virallisesti Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän ja Tampereen kaupungeissa, joihin useimmat maahanmuuttajat Suomessa ovat sijoittuneet. Lisäksi tutkimus perustuu noin 15 suomalaisen viranomaisen (miehet N=5 ja naiset N=10) neljään haastatteluun. Näiden viranomaisten työ liittyy maahanmuuttajien kansalaisintegraatioon edellä mainituissa kaupungeissa vuosina 2013 - 2016. Afrikkalaisille maahanmuuttajille haastatteluissa suunnattuja kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: Osallistuvatko he paikallispolitiikan vaaleihin tai poliittiseen toimintaan vai eivät? Jos he osallistuvat, miten ja missä määrin he osallistuvat? Jos he eivät osallistu, miksi he eivät osallistu? Suomalaisille viranomaisille esitettyjä kysymyksiä ovat muun muassa heidän työhönsä liittyvät kysymykset sekä joidenkin afrikkalaisten maahanmuuttajien suomalaisesta viranomaistyöstä esittämät väitteet. Tutkimus tarkastelee useita olennaisia mahdollisuuksia ja esteitä maahanmuuttajien poliittiselle integraatiolle Suomessa erityisesti paikallisesti. Tutkimus pohjautuu teoreettisesti yhteiskunnan poliittisten mahdollisuuksien rakenteen lähestymistapaan seuraavasti: ensinnäkin seuraamalla kahta pääteoriaa institutionaalisesta kanavoinnista ja kulttuurienvälisen herkkyyden kehitysmallista (DMIS) sekä toiseksi seuraamalla tukiteoriaa maahanmuuttajaidentiteetin muodostumisesta. Institutionaalinen kanavointi analysoi yhteiskunnan institutionaalisten tai poliittisten mahdollisuuksien rakenteiden vaikutusta maahanmuuttajien mahdollisuuksiin ja esteisiin osallistua vastaanottavan yhteiskunnan poliittisiin prosesseihin. Tässä tutkimuksessa sitä käytetään analysoimaan näitä rakenteita paikallistasolla. Toisaalta DMIS on kulttuurienvälinen teoria, joka analysoi vastaanottavan yhteiskunnan asenteita maahanmuuttajia kohtaan ja myös päinvastoin maahanmuuttajien asenteita heidän integraatiomatkallaan yhteiskuntaan. Tässä tutkimuksessa sitä käytetään samalla tavalla suomalaisen yhteiskunnan ja mustien afrikkalaisten maahanmuuttajien välillä. Teoria erottaa tässä suhteessa kaksi vaihetta: etnosentrisen ja etnorelatiivisen. Etnosentrisessä vaiheessa maahanmuuttajat kokevat pääasiassa vihamielisyyttä muukalaisvihan ja rasismin muodossa, yleensä saapumishetkellä, mutta se voi myös olla jatkuvaa, jolloin kotoutumisyritykset tai -pyrkimykset turhauttavat, mikä puolestaan johtaa integraation puutteeseen. Etnorelatiivisessa vaiheessa yhteisö tai jotkut sen jäsenistä ovat tervetulleita, ja siten maahanmuuttajat kokevat vain vähän tai eivät ollenkaan vihamielisyyttä tai rasismia, mikä johtaa integroitumiseen tai joissain tapauksissa assimiloitumiseen yhteiskuntaan. Näitä kokemuksia analysoidaan myös identiteetin muodostumisen näkökulmasta, jolloin kaksi erillistä ryhmää jaotellaan eri identiteettien mukaan yhteiskunnallisten kokemusten perusteella. Identiteetit ovat integroituneita, assimiloituneita, erotettuja tai marginalisoituneita. Integroituneet ja assimiloituneet kuuluvat etnorelatiiviseen vaiheeseen, mikä osoittaa integraatiota (tai assimilaatiota), kun taas erotetut ja syrjäytyneet kuuluvat etnosentriseen vaiheeseen, mikä osoittaa integraation puutetta. Löydökset paljastavat, että etnosentrisessä vaiheessa tai eristäytyneillä ja syrjäytyneillä identiteeteillä on alhaisin poliittisen osallistumisen esiintymistaso erityisesti vaaleissa, mikä johtuu pääasiassa vahvasta sosioekonomisesta syrjäytymisestä tai rasismista ja syrjinnästä sosioekonomisessa elämässä. Sitä vastoin etnorelatiivisessa vaiheessa tai integroituneilla ja assimiloituneilla identiteeteillä on korkea poliittisen osallistumisen esiintymistaso erityisesti vaaleissa, mikä johtuu pääasiassa korkeasta sosioekonomisesta osallisuudesta tai koetusta vähäisestä tai esiintymättömästä rasismista ja syrjinnästä sosioekonomisessa elämässä. Suomalaisissa tutkimuksissa mainituilla tietyillä tekijöillä (asumisen kesto ja sijainti, ikä, koulutus ja kieli) ei ollut juurikaan merkitystä. Muut tekijät, kuten luonnollinen kiinnostumattomuus politiikkaa kohtaan, poliittisten puolueiden mobilisaatio, aiemman kokemuksen puute poliittisesta osallistumisesta, heikko tiedon saatavuus sekä asuinpaikan merkitys, vaikuttivat jonkin verran, mutta eivät yhtä merkittävästi kuin tärkeä uusi tekijä - yhteiskunnan asenne – joka vaikutti suoraan tiettyihin tekijöihin, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja työnhankintaan, ja välillisesti joihinkin muihin tekijöihin, kuten kiinnostumattomuuteen vaaleja tai virallista politiikkaa kohtaan, kiinnostuneisuuteen protestipolitikkaan tai epäviralliseen politiikkaan, afrikkalaisten ehdokkaiden epäonnistumiseen vaaleissa, kunnallisvaaleilla ei ole merkitystä, rasistisiin uhkauksiin vaalien aikana ja translokaaliseen liikkuvuuteen. Joitakin yhteiskunnan asenteesta riippumattomina vaikuttavia, mutta kuitenkin merkittäviä, tekijöitä ovat vastenmielisyys politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan, aiemman poliittisen osallistumisen puute, poliittisten puolueiden mobilisaatio, uskonto, suhteiden puuttuminen etniseen ja sosiaaliseen ryhmään sekä ajanpuute ja välinpitämättömyys. Jotkut näistä liittyvät kuitenkin edelleen epäsuorasti yhteiskunnan asenteeseen. Kaiken kaikkiaan tämä tutkimus myötävaikuttaa näiden havaintojen kautta maahanmuuttajien poliittiseen osallistumiseen liittyvään kirjallisuuteen Suomessa. Vaikka tutkimuksen tarkoituksena ei ole löytää ratkaisuja löydettyihin ongelmiin, erityisesti rasismiin ja syrjintään, joitain ratkaisuja kuitenkin tarjotaan tutkimuksen lopussa. Avainsanat: Mustien afrikkalaisten maahanmuuttajien, Suomi, yhteiskunnan asenne, sosioekonominen osallistuminen, poliittinen integraatio