Luokanopettajien kokemuksia työhyvinvoinnista ja työhyvinvoinnin mahdollisen muutoksen heijastumisesta työskentelyyn koronapandemian aikana

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien kokemaa työhyvinvointia koronapandemian aikana. Tutkimuksen toteutuksen aikana koronapandemia oli vaikuttanut suomalaiseen koulujärjestelmään noin vuoden ajan, ja tutkimuksessa selvitettiin, miten luokanopettajat kokevat koronapandemian heijastuneen työhyvinvointiinsa. Tämän lisäksi tutkittiin, miten opettajat kuvaavat työhyvinvointinsa mahdollisen muutoksen heijastumista työskentelyynsä. Tutkimuksen tutkimusote oli laadullinen, ja osallistujina oli 23 keskisuomalaista luokanopettajaa. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituina yksilöhaastatteluina. Aineisto kerättiin keväällä 2021 osana Jyväskylän yliopiston TESSI-tutkimushanketta ja analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Luokanopettajista kaksi kolmasosaa koki työhyvinvointinsa heikentyneen koronapandemian aikana, mutta kolmasosa ei havainnut muutosta. Erityisesti työyhteisön tuen väheneminen ja koronapandemian aiheuttama yleinen epävarmuus koettiin merkittävinä työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Kymmenestä luokanopettajasta neljä koki työhyvinvointinsa heikkenemisen heijastuneen työskentelyynsä ja kuusi koki heijastumista vapaa-aikaansa. Tutkimus toi lisäksi uutta tietoa opettajan kokemasta työhyvinvoinnista ja sen muutoksista koronapandemian aikana. On mahdollista, että opettajien voimavarat ylläpitävät työhyvinvointia lisääntyneen kuormituksen keskellä. Lisäksi on mahdollista, että opettajat eivät itse kykene täysin havaitsemaan työhyvinvointinsa heikkenemisen heijastumista työskentelyynsä, minkä takia aihetta olisi tärkeää tutkia myös muiden kuin opettajan itsensä näkökulmasta