Ohjatun liikuntaharrastuksen yhteys psyykkiseen hyvinvointiin nuorilla

Psyykkinen hyvinvointi on moniulotteinen käsite, joka koostuu itsensä hyväksymisestä, positiivisista ihmissuhteista, autonomiasta, ympäristöllisestä määräysvallasta, henkilökohtaisesta kasvusta ja siitä, että ihminen kokee elämänsä tarkoitukselliseksi. Viime vuosina nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista on saatu huolestuttavia tutkimustuloksia, ja esimerkiksi masentuneisuus ja ahdistuneisuus ovat nuorten keskuudessa lisääntyneet entisestään COVID-19- pandemian aikana. Liikunnan yhteyttä psyykkiseen hyvinvointiin on tutkittu jonkin verran, ja useimmat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden olevan positiivinen. Jotta nuorten psyykkisen hyvinvoinnin huolestuttava lasku voidaan pysäyttää, on tärkeää tunnistaa psyykkistä hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kartoittaa ja analysoida ohjatun liikuntaharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä sekä tähän yhteyteen vaikuttavia tekijöitä nuorilla. Tiedonhaku toteutettiin kolmeen eri tietokantaan: PsycInfoon, Medlineen ja Cinahliin. Katsaukseen valikoitui kahdeksan vuosina 1996–2021 julkaistua tieteellistä tutkimusta, joista seitsemässä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys ohjatun liikuntaharrastuksen ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä. Lisäksi tutkimuksissa kävi ilmi, että tähän yhteyteen voivat vaikuttaa sukupuoli, osallistumisaktiivisuus ja urheilulaji. Tämä kirjallisuuskatsaus lisäsi tietoa siitä, kuinka merkittävä tekijä ohjattu liikuntaharrastus nuorten psyykkisen hyvinvoinnin edistäjänä on. Tulokset tukevat aiempien tutkimusten tuloksia liikunnan positiivisesta yhteydestä psyykkiseen hyvinvointiin. Lisää tutkimusta tarvitaan ohjatun liikuntaharrastuksen vaikutusmekanismeista sekä siitä, millainen liikuntaharrastus edistää nuorten psyykkistä hyvinvointia parhaiten