Lapsen osallisuus huoltoriitojen olosuhdeselvityksissä

Tämän tutkielman aiheena on lapsen osallisuus huoltoriitojen yhteydessä tehtävissä olosuhdeselvityksissä. Tutkimuksessa selvitetään aiempia tutkimuksia tarkastellen, miten lapsen osallisuuden ulottuvuudet näkyvät olosuhdeselvitystyön kontekstissa, miten lapsen suojelutehtävän ja osallisuuden välinen jännite tulee esiin sekä millaisia esteitä lapsen osallisuudelle nimetään. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on huoltoriita oikeudellisena prosessina ja lapsen osallisuus. Osallisuutta tutkin erityisesti Nigel Thomasin (2002) mallin osallisuuden ulottuvuuksien avulla. Lapsen osallisuuden esteitä lähestyn lapsen perhesuhteiden kautta ymmärtäen, miten vanhempien välinen konflikti erotilanteessa muuttaa perheenjäsenten välisiä suhteita ja tarkastellen, miten se vaikuttaa lapsen toimijuuden mahdollisuuksiin. Toteutin tutkielman systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, joka on kriittinen ja toistettavissa oleva menetelmä. Haussa käytin 8 kotimaista hakutietokantaa. Hakusanoina ja hakulauseena olivat huoltoriita sekä yhdessä olosuhdeselvitys ja sosiaalityö. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui seitsemän lähdettä. Tutkielman aineistona on kolme väitöskirjaa, yksi lisensiaatintyö ja kolme tieteellistä vertaisarvioitua artikkelia. Aineisto koostuu sosiaalityön, oikeustieteen ja psykologian alan tutkimuksista ja antaa täten aiheeseen monitieteisen näköalan, jota tarkastelen sosiaalityön viitekehyksestä. Kaikki aineisto on kotimaista ja ajoittuu vuodesta 2006 eteenpäin. Tätä kautta tutkielma muodostaa näkemyksen lapsen osallisuudesta suomalaisessa huoltoriitaprosessin olosuhdeselvitystyössä. Lapsen osallisuuden ulottuvuudet näkyivät aineistossa vaihtelevasti. Lapsen osallisuuden mahdollistaminen näyttäytyy erityisosaamista vaativana tehtävänä. Merkittävimpiä esteitä lapsen osallisuudelle olivat lapsen nuori ikä, vaikea lojaliteettiristiriita, emotionaalisen ja fyysisen turvattomuuden kokemukset sekä vanhempien sovintoon pääsy selvityksen aikana. Keskeistä lapsen osallisuuden kannalta on lapsen ja perheen yksilöllisen tilanteen huomioiminen sekä riitatyypin ja mahdollisten riskien kuten väkivallan eri muotojen tunnistaminen. Lapsen osallisuuden ulottuvuuksien tarkastelu voi auttaa olosuhdeselvitystyön kehittämisessä. Lapsilla näyttää olevan kykyjä ja taitoja ymmärtää eroon liittyvää konfliktista tilannetta. Aineiston perusteella heillä on myös mielipiteitä ja ehdotuksia selvitysprosessille, minkä vuoksi lasten ja nuorten näkemyksiä olisi hyvä selvittää ja hyödyntää laajemmin