Eettisestä osaamisesta yhteiskunnalliseen ymmärrykseen : varhaiskasvatuksen arjen hiljainen tieto ja hiljaisen tiedon siirtäminen

This dissertation explores what kind of tacit knowledge early childhood education employees recognize in their work and what the essence of tacit knowledge is in the field of early childhood education. This study also examines what elements are connected to recognizing and sharing tacit knowledge in early childhood education and care work organizations. Furthermore, this study investigates what the content of tacit knowledge could be in the future according to early childhood professionals. This empirical research connects the field of adult education and learning with early childhood education and operates on a shared interface. It focuses on early childhood education in an early childhood education center. Data were collected by interviewing the personnel of an early childhood education center (ECEC). They were asked to share their descriptions of their own tacit knowledge. The data were then analyzed using inductive qualitative content analysis. The results suggest that the tacit knowledge of early childhood education is diverse, and it consists of multiple layers of knowing. It is important to understand the mutability of such knowledge when it is shared knowledge. Protecting the value of childhood and enabling continuous learning in a work organization were seen as future forms of tacit knowledge. The results show that examining tacit knowledge in organizations is profitable. It helps to identify needs for changes on individual and organizational levels. Tacit knowledge of the future can provide important information about everyday life at workplaces, its weak signals and other important notions that might otherwise remain silenced.Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista hiljaista tietoa varhaiskasvatuksen työntekijät tunnistavat työssään, mitä on heidän kuvaustensa mukaan varhaiskasvatuksen hiljainen tieto sekä mitä elementtejä hiljaisen tiedon siirtämiseen liittyy varhaiskasvatuksen työyhteisössä. Lisäksi tutkimus selvitti mitä varhaiskasvatuksen työntekijöiden mukaan voisi olla varhaiskasvatuksen hiljainen tieto tulevaisuudessa. Tutkimus on empiirinen ja sijoittuu aikuiskasvatuksen ja varhaiskasvatuksen yhteiselle rajapinnalle. Tutkimusta varten on haastateltu varhaiskasvatuksen henkilökuntaa ja kysytty heidän käsityksiään oman työnsä hiljaisesta tiedosta. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu litteroidusta varhaiskasvatuksen henkilökunnan haastatteluaineistosta. Tutkimusta varten kerätty haastatteluaineisto sisältää 13 teemallista yksilöhaastattelua kahdesta eri päiväkodista. Haastattelujen litteraatioita kertyi 124 sivua. Kerätyn aineiston analyysitapana on aineistolähtöinen laadullinen sisällönanalyysi. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan varhaiskasvatuksen hiljainen tieto on monikerroksista ja moninäkökulmaista osaamista. Hiljaisen tiedon siirtämisessä on tärkeää huomioida sen muokkautuvuus. Tulevaisuuden hiljaisena tietona nähtiin lapsuuden arvon suojeleminen ja jatkuvan oppimisen mahdollistaminen työyhteisössä. Kokonaisuutena tutkimus osoittaa, että hiljaisen tiedon tarkastelu on sekä yksilön että yhteisön osaamisen heijastuspinta, ja työyhteisön näkökulman huomioiminen hiljaisen tiedon tarkastelussa on käytännöllinen ja hyödyllinen. Hiljaisen tiedon tarkastelu auttaa myös havaitsemaan muutostarpeita arjen työn käytänteissä sekä yksilön että yhteisön tasolla. Tulevaisuuden hiljaisen tiedon pohtiminen antaa tärkeää tietoa arjesta, sen heikoista signaaleista sekä muutoin sanoittamattomiksi jäävistä huomioista, joita on hyödyllistä käyttää tutkimustiedon tukena