The semantic turn and formation of meaning of the Finnish word maaseutu (rural)

Olemme tutkineet sanan maaseutu merkitysten muotoutumista kielen muutoksena. Analyysin aineistona olemme käyttäneet digitalisoituja suomenkielisiä sanomalehtiä 1840–1950 väliseltä ajalta. Tuloksena esitämme, että maaseutu-sanan kehityksessä tapahtui kahdessa vaiheessa 1860–1910 -luvuilla merkittävä muutos, jonka seurauksena sen yleisimmäksi merkitykseksi vakiintui kollektiivinen ja abstrakti MAASEUTU-käsite. Nykysuomessa maaseutu ymmärretäänkin lähinnä sanan kaupunki kollektiivisen tai geneerisen, lajiin tai entiteettityyppiin yleistävästi kohdistuvan viittauksen vastakohtana: maaseutu on jotain, jota kaupunki hyvin yleisellä tasolla ymmärrettynä ei ole. Tämä käsitteellinen jäsennys yleistyi Suomessa kuitenkin vasta 1800-luvun lopulla ja liittyi ajan yhteiskunnan jännitteiseen kehitykseen ja sitä koskeviin keskusteluihin. Uudella MAASEUTU-käsitteellä oli vuosisadan vaihteessa kysyntää ja se otettiin aktiivisesti myös poliittiseen käyttöön. Analyysimme osoittaa, että usein pysyviksi ja staattisiksi koetut käsitteelliset rakenteet ovat eläviä ja kulttuurisesti muotoutuvia. Esimerkiksi poliittiseen kielenkäyttöömme vakiintuneet käsitteet ovat abstraktioita, jotka muotoutuvat historiallisessa kontekstissa. Käsitteiden saatua kollektiivisesti jaetun sisällön niitä voidaan käyttää politiikassa ja julkisessa debatoinnissa – maaseutu on tästä erinomainen esimerkki.In their article The semantic turn and formation of meaning of the Finnish word maaseutu (rural) linguist Antti Kanner and human geographer Torsti Hyyryläinen analyze how the Finnish word maaseutu (‘rural, countryside’) became established in the written Finnish and how its semantics have changed during this process. The dataset for the study consists of Finnish newspapers from the 1840s to the 1950s (412 548 newspaper issues - all available in the digital archive of the Finnish National Library). The article shows that a semantic turn that took place between 1850–1910, changing the meaning of maaseutu: it became detached from the individual localities and regions and began to denote a unified and abstract countryside. As the singular form (maaseutu) became predominant, the plural (maaseudut) became increasingly rare. As such, the word maaseutu now refers to all regions and places which are outside cities and opposite to them and which can contextually be characterised as rural in contrast to urban. This linguistic process took place as a part of a historical context in which maaseutu was found useful in political debates in Finland.Peer reviewe