9. -luokkalaisten oppilaiden ajatuksia ja kokemuksia jännittämisestä liikuntatunneilla

Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia 9. -luokkalaisten oppilaiden ajatuksia ja kokemuksia jännittämisestä liikuntatunneilla. Tutkielman tarkoituksena oli aluksi selvittää, miten oppilaat kuvailevat yleisesti jännittämisen tunnetta. Tämän lisäksi tutkielmassa tutkittiin, millaiset asiat ja tilanteet mahdollisesti aiheuttavat jännittämisen tunteita oppilailla liikuntatunneilla, ja miten jännittämistä voisi vähentää liikuntatuntien aikana. Tämä tutkielma syventävää tietoa tunteiden merkityksestä oppilaan kokemukseen liikuntatunneilla jännittämisen tunteen näkökulmasta. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapana toimi fenomenologis-hermeneuttinen viitekehys. Tutkielmaan osallistui yhteensä 31 oppilasta yhdestä itäsuomalaisesta koulusta. Tutkielman aineisto kerättiin paperisella kyselylomakkeella kahdesta eri liikuntaryhmästä. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella noin kolmasosa vastaajista koki jännittävänsä liikuntatunneilla. Oppilaat kuvailivat vastauksissaan jännittämisen tunnetta fysiologisten muutosten, tilannesidonnaisuuden ja kokemuksen erilaisuuden näkökulmista. Sisällönanalyysissä muodostuneen luokittelun mukaan asioita ja tilanteita, jotka aiheuttivat oppilaille jännittämisen tunteita liikuntatunneilla, olivat epäonnistuminen, luokkatoverit ja oma keho. Oppilaat kuvailivat vastauksissaan myös erilaisia keinoja, joiden avulla jännittämistä voisi vähentää liikuntatunneilla. Aineistosta muodostui kolme pääluokkaa, jotka olivat ilmapiirin kehittäminen liikuntatunnilla, vaikuttamisen mahdollisuudet tunnilla ja yksilön omat keinot. Kolmen pääluokan lisäksi aineistosta muodostui yksi muut -luokka. Tutkielman aineistosta nousi esille myös ei-jännittäjien kokemuksia. Oppilaat kuvailivat vastauksissaan syitä sille, miksi he eivät kokeneet jännittävänsä liikuntatunneilla. Aineiston analyysissä muodostuneet pääluokat olivat tutut liikuntatunnit ja luokkalaiset, liikunnasta nauttiminen sekä yksilö ja jännittäminen. Tutkielman tulokset vahvistavat etenkin oppilaan pätevyyden ja autonomian kokemusten, luokkatovereiden sekä turvallisen ilmapiirin merkitystä oppilaan jännittämisen kokemuksiin liikuntatunneilla. Tutkielman tulokset tuovat esille myös kehollisuuteen liittyvät ilmiöt, ja oppilaan myönteisen kehonkuvan tukemisen tärkeyden liikunnanopetuksessa. Kiinnittämällä liikunnanopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomiota tutkielmassa ilmenneisiin sisältöihin, on mahdollista tukea oppilaan myönteisten liikuntakokemusten muodostumista liikuntatunneilla.The aim of this master´s thesis was to investigate 9th grade students´ thoughts and experiences about suspense during physical education lessons. First, the purpose of this study was to find out how students generally portray the feeling of suspense. Second, the aim of this thesis was to investigate what kind of situations and things students find causing the feeling of suspense during physical education classes and how to decrease the feeling of suspense during physical education class. This thesis will broaden the knowledge about the meaning of feelings in students´ experience during physical education class from the aspect of suspense. This research was carried out by using qualitative methods with a hermeneutic phenomenological framework. The data was collected using a paper questionnaire. 31 students answered the questionnaire from a school in Eastern Finland. The data was collected from two physical education groups. Collected data was analyzed using a data-driven qualitative content analysis. According to the results about one third of the students experienced suspense during physical education class. Students described the feeling of suspense from the aspects of physiological changes, situational factors, and individual experiences. According to the analysis three upper categories were formed which described the things and situations that students found causing suspense during class. These were failure, classmates, and the body of the individual. Students also portrayed ways to decrease the feeling of suspense during class. Three upper categories were formed during the analysis. These were: developing the class climate, opportunities for autonomy and individual´s ways to reduce suspense. In addition to these three upper categories, a category for the rest that did not fit the categories above was formed from the data. The data showed also experiences of students who didn´t feel suspense during physical education class. In the answers some students explained reasons to why they did not feel suspense. During the analysis three upper categories were formed which were, familiar physical education classes and classmates, enjoying sports, individual and suspense. Results of this thesis confirm especially the influence of competence, autonomy, classmates, and the safe classroom climate on students´ experience of suspense during physical education classes. Results also emphasize the meaning of embodiment during class and the importance of supporting students positive body image during physical education class. It is possible to promote students´ positive experiences during physical education classes when the contents of this thesis are considered during planning and implementation of physical education