Ihmiskaupan uhri sosiaalityön asiakkaana

Tutkielma tarkastelee ihmiskaupan uhrien tunnistamista sekä tukemista sosiaalityössä. Tutkielmassa kuvataan uhrien tunnistamiseen vaikuttavia ja sitä haastavia tekijöitä. Tutkielma kuvaa myös keinoja tukea tunnistettua ihmiskaupan uhria sosiaalityössä. Tutkielman aineistona on käytetty yhdeksää kansainvälistä tutkimusartikkelia. Tutkielman teoriaosuus avaa lukijalle ihmiskaupan eri ilmenemismuotoja sekä mahdollisten uhrien moninaisuutta ja uhrien tunnistamisen haasteita. Teoriaosuudessa avataan myös keinoja tukea ihmiskaupan uhria ja avataan erityisesti ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän roolia. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman eri vaiheet on kuvattu tarkkaan. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysinä. Tulosten perusteella yhteiskunnalliset määritelmät ja käytännöt vaikuttavat suuresti työntekijöiden mahdollisuuksiin sekä osaamiseen tunnistaa ihmiskaupan uhreja. Haasteita tunnistamiseen tuovat työntekijöiden tietämät-tömyys ihmiskaupasta ilmiönä sekä uhrien haluttomuus hakeutua avun piiriin. Tuloksissa nousi esiin sosiaalityöntekijän rooli uhrin auttamisprosessissa sekä uhrin osallistaminen oman palvelutarpeensa määrittelyyn. Ihmiskaupan yleisimmät muodot ovat työperäinen sekä seksuaalinen hyväksikäyttö. Muut ihmiskaupan muodot ovat huomattavasti harvinaisempia. Ihmiskaupan muotoon sekä uhreihin liittyy selviä stereotypioita, mikä hankaloittaa osaltaan muiden mahdollisten uhrien tunnistamista. Ihmiskaupan määrittely rikokseksi sekä rikosprosessin korostaminen pahimmillaan estää uhreja hakeutumasta avun piiriin. Työntekijöillä ei aina ole osaamista uhrin tunnistamiseen tai tietoa, millaista apua uhreille on tarjolla. Sosiaalityöntekijöillä on hyvät lähtökohdat ymmärtää uhriuden vaikutuksia henkilöön sekä rakentaa luottamusta niin uhrin kuin muiden ammattilaisten välille