Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointi: työn vaatimukset ja voimavarat

Tämän tutkimuksen aiheena oli tarkastella varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvointia, työn vaatimuksia ja voimavaroja. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada tietoa varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnin tilanteesta. Työhyvinvointi on ajankohtainen aihe työelämässä ja vaikuttaa paljon eri ammattiryhmissä. Siksi oli tärkeää selvittää, miten erityisesti varhaiskasvatushenkilöstö kokee työhyvinvointinsa tällä hetkellä. Tavoitteena oli tarkastella myös työn vaatimusten ja voimavarojen kokemista varhaiskasvatuksessa sekä niiden yhteyttä työhyvinvointiin. Vaikka aiemmissa tutkimuksissa työntekijöiden työhyvinvointi on näyttäytynyt pääosin hyvänä, myös työssä viihtyvyyden vähenemistä on havaittu. Työhyvinvointi vaikuttaa työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä lapsiryhmässä toteutetun pedagogiikan laatuun. Sen vuoksi työhyvinvoinnin tukeminen on tärkeää. Tämä tutkimus on tehty kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän avulla. Aineistonhankintamenetelmänä on käytetty teemahaastattelua, koska haluttiin tietää mitä varhaiskasvatushenkilöstö ajattelee työhyvinvoinnista, työn vaatimuksista ja voimavaroista. Pienen kunnan varhaiskasvatuksen työntekijät (N=10) valittiin harkinnanvaraisen otannan menetelmällä. Kaikilla haastateltavilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen kentällä työskentelystä. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin sisällönanalyysilla. Sisällönanalyysin avulla haastattelun tuloksia pyrittiin analysoimaan mahdollisimman objektiivisesti ja systemaattisesti. Varhaiskasvatushenkilöstön työhyvinvoinnista ilmiönä pyrittiin saamaan tiivistetyssä ja yleisessä muodossa oleva kuvaus. Tutkimustuloksista selvisi, että varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat tämänhetkisen työhyvinvointinsa pääosin hyväksi. Kuormitusta kuitenkin ilmeni ja työntekijät kokivat myös työviihtyvyyden hieman laskeneen. Varhaiskasvatuksen työntekijöiden voimavaratekijöiksi tutkimuksessa nousivat työkaverit ja työyhteisön tuki, tukeva ja kannustava esimiestyö sekä työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet. Suurimmiksi työn vaatimustekijöiksi tutkimuksessa nousivat työyhteisön merkitys ja esimiehen tuen puute, epäergonomiset työasennot sekä haastavat lapset. Samat tekijät vaikuttivat osittain siis sekä työhyvinvointia lisäävinä tekijöinä että työhyvinvointia heikentävinä tekijöinä. Tässä tutkimuksessa esiin tulleet työn voimavarat olivat myönteisesti yhteydessä työhyvinvointiin. Työn vaatimustekijät taas olivat yhteydessä työssä viihtyvyyteen ja työstä palautumiseen