Suorahankinnan oikeudelliset edellytykset

Suorahankinta on kiinnostava poikkeus julkisten hankintojen maailmassa, jossa kilpailuttaminen on selvä lähtökohta: kyse on kilpailuttamatta tehdystä ja samalla hankintasääntelyn tavoitteiden vastaisesta hankinnasta. Kaikki tosielämän olosuhteet eivät kuitenkaan taivu hankintakilpailutusten järjestämiseen, minkä takia suorahankinnasta on tehty mahdollista. Hankintalainsäädäntö määrittääkin tietyt perusteet, joiden toteutuessa hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan. Perusteista yksi on äärimmäisen kiireen suorahankintaperuste, joka on noussut ajankohtaiseen asemaan koronaviruspandemian aiheuttamissa erityisissä olosuhteissa. Tämän lainopillista tutkimusmenetelmää hyödyntävän tutkielman tavoitteena on selvittää kilpailuttamisvelvollisuuden ja suorahankinnan erityistä suhdetta. Tarkoituksena on selvittää suorahankinnan oikeudellisia edellytyksiä yleisellä tasolla sekä erityisesti hankintalain 40.2 § 4 kohtaa eli äärimmäisen kiireen suorahankintaperustetta sovellettaessa. Tutkielmassa etsitään vastauksia kysymyksiin siitä, missä tilanteissa julkinen hankinta on kilpailutettava, ja milloin taas suorahankinta voi tulla kyseeseen. Lisäksi tutkielmassa pohditaan kilpailuttamisen ja kilpailuttamatta jättämisen rajalla esiintyviä oikeudellisia ongelmakohtia. Tutkielman aineistona käytetään hankintasääntelyn, lainvalmisteluaineiston ja oikeuskirjallisuuden ohella tuomioistuinratkaisuja. Keskeiseksi havainnoksi voidaan nostaa suorahankintaperusteiden moninaisuuden ja samanaikaisen yksityiskohtaisuuden sekä abstraktiuden, jotka tuottavat haasteita perusteiden soveltamiselle tosielämän hankintakäytännössä. Hankintasääntely tuntee perusteet suorahankinnan tekemiselle niin hankinnan erityisten olosuhteiden kuin hankinnan kohteen ainutlaatuisuudenkin perusteella. Perusteet sopivat kuitenkin vain tietynlaisiin tilanteisiin ja hankintojen kilpailuttamisvelvollisuudesta kumpuava ankaran suppea tulkinta rajaa mahdollisuudet suorahankinnan tekemiselle pieniksi. Suorahankintoja koskeva sääntely on tiukkaa ja joustamatonta, mikä voi aiheuttaa käytännön haasteita ja myös lainvastaisia suorahankintoja. Äärimmäisen kiireen suorahankintaperusteen havaittiin koostuvan viidestä ulottuvuudesta: sopimuksen tekemisen ehdoton välttämättömyys, äärimmäinen kiire, ennalta arvaamattomuus, kiireen riippumattomuus hankintayksiköstä sekä määräaikojen noudattamisen mahdottomuus. Jotta suorahankinta voidaan toteuttaa lainmukaisesti äärimmäisen kiireen perusteella, on kaikkien ulottuvuuksien toteuduttava samanaikaisesti. Monissa kiireperustetta koskevissa tuomioistuinratkaisuissa edellytykset suorahankinnalle näyttävätkin jäävän kiinni vain yhdestä ulottuvuudesta. Koronaviruspandemiaa koskevissa suorahankinnoissa tarkastelun alla on erityisesti ennalta arvaamattomuus, jonka merkitys on ajan myötä muuttanut muotoaan. Voidaan todeta, että koronakriisi oli alkuvaiheessaan hankintayksiköillekin ennalta arvaamaton, mutta pandemian jatkuessa jo toista vuotta, on ennalta arvaamattomuuteen suhtauduttava selvästi kriittisemmin