Paikkaperustainen johtajuus globalisoituneessa toimintaympäristössä

Tässä tutkimuksessa pohditaan, millaisin keinoin alueet voivat kansainvälistyneessä maailmassa vaikuttaa taloudelliseen elinvoimaisuuteensa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu paikattoman vallan teorioista sekä paikkaperustaisen johtajuuden teorioista. Tutkimusongelmaa taustoittaa oletus paikattomien toimijoiden vallan kasvusta globalisaation myötä. Paikattomat toimijat ovat toimijoita, jotka eivät ratkaisuissaan ota huomioon paikkaan ja paikan yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia. Tällaisia lähes vapaasti liikkuvia toimijoita ovat esimerkiksi monikansalliset yritykset, jotka tekevät sijoittautumispäätöksensä ensisijaisesti liiketaloudellisen strategiansa perusteella. Tämän kaltaisten toimijoiden siirtyessä paikasta toiseen paikat ja alueet sekä niissä elävät yhteisöt kohtaavat erilaisia seurauksia esimerkiksi työllisyyteen liittyen. Tässä tutkimuksessa pohditaan, miten paikalliset toimijat voisivat varautua näihin erilaisiin seurauksiin ja tasapainottaa niiden vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia näkemyksiä paikallisilla johtajilla on seudun toiminta- ja kehittymismahdollisuuksista globalisoituneessa toimintaympäristössä. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, jonka empirian kontekstina toimii Tampereen kaupunkiseudun taloudellisen kehittämisen verkosto. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Tampereen seudun elinvoimaisuuden kehittämisen parissa johtotehtävissä työskentelevää henkilöä. Haastateltavat johtavat erilaisia organisaatioita, joiden voidaan katsoa toteuttavan omalta osaltaan paikkaan perustuvaa johtajuutta seudun taloudellisen kehittämisen kontekstissa. Aineisto muodostuu noin 30 – 50 minuutin pituisista teemahaastatteluista, ja näiden haastattelujen litteroidut versiot analysoidaan sisällönanalyysia hyödyntämällä. Aineiston analyysissa käytetään abduktiivista eli teoriasidonnaista logiikkaa. Tutkimuksen mukaan kansainvälisen kilpailun ympäristössä pärjätäkseen alueen on olennaista tunnistaa mahdolliset kilpailukeinonsa ja hyödyntää ja kehittää niitä. Tampereen seudun kilpailukeinot liittyvät globaalilla tasolla pitkälti suomalaisen yhteiskunnan vakauteen liittyviin seikkoihin sekä koulutuksen ja osaamisen korkeaan tasoon. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun etuina ovat alueelle keskittyneet tiettyjen alojen klusterit (mm. teknologian aloilla) ja monista menneistä kriiseistä selviytymisen kautta saavutettu uusiutumiskyky ja monipuolisuus. Verkostomaisessa aluekehittämistyössä tärkeää työn onnistumisen kannalta on erityisesti verkoston toimijoiden keskinäinen luottamus ja tämän mahdollistama riittävän avoin tiedonkulku, mikä Tampereen seudulla on saatu varsin toimivalle tasolle jo pitkään jatkuneen aluekehittämisen yhteistyön myötä. Yhdistettynä laajempaan tieteelliseen keskusteluun tämän tutkimuksen tuloksina hahmottui muutamia paikkaperustaisen johtamisen ydinparadokseja jaetun johtamisen ideaaliin ja tiedonkulkuun liittyen. Aiheen tutkimus tunnistaakin paikkaperustaisen johtamisen ideaalikonseptiksi, jonka täydellinen toteuttaminen käytännössä tuskin on täysin realistista. Paikkaperustainen johtajuus viitekehyksenä antaa kuitenkin käsitteellisiä työkaluja tarkastella paikan eri toimijuuksia sekä toimijoiden suhteita toisiinsa ja paikassa tapahtuviin kehityskulkuihin