Lähijohtajan työhyvinvoinnin johtamiseen vaikuttavat tekijät kuntaorganisaatiossa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kuntaorganisaation lähijohtajien työhyvinvoinnin johtamiseen vaikuttavia tekijöitä. Työhyvinvoinnin tutkimuksessa puhutaan paljon lähijohtajien suuresta vaikutuksesta työntekijöiden hyvinvointiin ja lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet johtamistavan ja työhyvinvoinnin yhteyden. Tämän työn tarkoituksena on lisätä ymmärrystä siitä, mitkä asiat vaikuttavat työhyvinvoinnin johtamiseen. Tutkimuskysymys on: Mitkä tekijät vaikuttavat lähijohtajan työhyvinvoinnin johtamiseen? Alakysymyksiä on kolme: Miten lähijohtaja ymmärtää työhyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin johtamisen käsitteet? Miten lähijohtaja voi vaikuttaa työhyvinvoinnin toteutumiseen ja kehittämiseen työyhteisössä? Miten organisaatio voi tukea lähijohtajan työhyvinvoinnin johtamista? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu työhyvinvoinnin johtamisesta ja työhyvinvointia tukevista johtamistyyleistä, joista käsitellään transformationaalista johtamista, palvelevaa johtamista ja dialogista johtamista. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa keskityttiin yhteen kohdeorganisaatioon. Tutkimusta varten haastateltiin neljää lähijohtajaa kuntaorganisaation eri palvelualueilta. Haastatteluissa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua ja aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Tutkimuksen mukaan lähijohtajan työhyvinvoinnin johtamiseen vaikuttavat lähijohtaja itse, kuntaorganisaatio ja työntekijät. Lähijohtajan toimintaa ohjaavat arvot ja tavoitteellisuus. Lähijohtaja tavoittelee työhyvinvoinnin johtamisella erityisesti arjen sujuvuutta ja perustehtävässä onnistumista. Organisaatio vaikuttaa työhyvinvoinnin johtamiseen arvojen, rakenteiden, resurssien ja lähijohtajalle tarjottavien vaikutusmahdollisuuksien välityksellä. Tutkimuksen perusteella organisaatio voi tukea lähijohtajaa luomalla työhyvinvointia tukevia rakenteita, joita tämän tutkimuksen mukaan ovat johtamisen tukipalvelut, valmiit toimintamallit ja erilaiset osaamisen kehittämisen järjestelyt. Lisäksi työntekijöillä on iso vaikutus työhyvinvoinnin johtamiseen. Lähijohtajat reflektoivat omaa toimintaansa ja onnistumistaan hyödyntämällä palautetta, jota he saavat työntekijöiltä esimerkiksi työhyvinvointikyselyiden ja kehityskeskusteluiden muodossa. Työhyvinvoinnin kehittymistä tavoittelevien kuntien tulisi tarkastella organisaationsa työhyvinvoinnin johtamisen ja sitä tukevien rakenteiden tilaa. Toiminnan tarkastelun voi aloittaa esimerkiksi kuulemalla lähijohtajien ajatuksia työhyvinvoinnin johtamisesta ja selvittämällä, pitävätkö he omaa osaamistansa riittävänä, sekä millaista tukea he kaipaisivat organisaatiolta. Kunnissa olisi myös hyvä arvioida, onko organisaatiossa riittävästi osaamista ja resursseja työhyvinvoinnin johtamiseen ja sitä tukevien rakenteiden luomiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen